Ekan viikon tuhot

Sofin eka viikko kotikoirana on ohi. Kotikoirana siksi että oli poikain kanssa makkarissa mun työajat. Hyvin meni, pissoja oli toki tullut mutta eihän noin pienellä rakolla vielä pitkälle pötkitä (yön yli kuitenkin!). Hiljaa se oli aina, eikä siitä lähdekään muita ääniä kuin mijauu ja tööt. Se ei hauku (paitsi joskus protestina yksin jäädessään) vaikka isot välillä vaahtoo vieressään. Ekan viikon tuhot on nyt kirjattu. Ma/ti pelkkää pissaa. Ke oli nakertanut reiän seinään Masin pedin viereen, tämä me tilkittiin chilijauheella ja projekti tyssäsi siihen. To taas ilman vahikoja, mutta pe oli leikkinyt Tarzania verhoissa ja verhotanko oli nyitty irti seinästä. Ei olis aikaisemmassa hirsitalossa onnannut, mutta tämän nykyisen ''normitalon'' pulveriseinissä tämäkin onnistuu.

To ja pe käytiin Sofin kanssa metsässä! Ruokiksella, kauniilla ilmalla ja jätkät jätettiin tylysti kotiin. Halusin katsoa mitä se tekee ja ennen kaikkea opettaa sitä olemaan kuulolla ja lähellä, sekä huolehtimaan itse näistä asioista. Olin odotellut oikeaa ilmaa ja hankea, en viitsinyt viedä aimmin kun ensin oli liian kylmää, upottavaa ja sitten tuli koiralle liian helppo hankikanto, meillä on nimittäin helvatin hyvät lonkat tilauksessa ja niitä ei mennä tuhoamaan hankipomppimisilla. Mutta nyt kun oli täydellistä mentiin ja nautittiin kovin. Oli niin kaunista ja hiljaista. Sofi kulki kauniisti risteillen mutta ei lähtenyt kauas, paluumatkalla muutaman kerran otti etäisyyttä kun oli omat hajut polulla ja ehkä siitä varmuus minne mennä. Menin sitten hivenen katveeseen ja Sofi tuli kauniisti takasin, tätä siis pariin otteeseen mutta siitä tuntuin oppivan. Olitiin siellä ehkä kymmenen minuuttia ja nautittiin hyvästä seurasta (toisistamme) ja metsästä.

Poikien kanssa ollaan tietysti myös oltu metsässä ja silloin on Sofi jäänyt kotiin. Kyllä on pojatkin osanneet arvostaa rauhaa kun ei pieni naskalihammas oli ihan joka paikkaan nokkaansa työntämässä.

Pe-iltana oltiin reeneissä Hyvinkäällä. Heini piti meille taas hienot treenit ja luulenpa jopa oppineeni jotain, ikävä kyllä myös itsestäni eli ihan helvatin huono ja vähän tyhmä (tiesinhän minä tämän jo). Kuvaa ei tule kun Heini on vähän niin kuin ammattikoutsi enkä rupea sen ratoja jakelemaan. Zorro oli ihana, niin kuin se yleensä aina onkin! Sofi oli mukana ja opetteli ihan vaan olemaan, oli siis häkissä koko ajan. Alkuun se oli vähän toiveikas, mutta rupesi sitten lepäämään. Kaiken maailman karvanaamoja tietysti nähtiin kun mukana oli partaiset Afi ja DeeDee sekä muuten vaan pörheä lappilais Riddu.

Tänään lisäsin naamani suureen kirjaan.