sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kesäloman touhuja

No mitäs, kesälomaa ollaan vietetty kuumuudessa ja täydessä kotityön touhussa. Kyllä maalla on mukavaa, mutta tehtävälista ei lopu koskaan. Tämän kesän projekti on takaterassin uusiminen ja sehän meiltä tumpelotimpureilta sujuu, mutta aikaa kuluu kun välillä joutuu purkamaan tekeleensä ja aloittamaan uudestaan. Lisäksi paino muutti heppatalliin, nyt on lyhyt työmatka :)

Hilla kasvaa ja varttuu. Hää on niin helppo pentu ja kyllä kesäloma on pennun parasta aikaa. Sosiaalistaminenkin on niin helppoa, menee vaan johonkin kesähäppeningiin niin siellä tulee vastaan koko maailman kirjo ilmapallonmyyjästä rullalautaileviin ipanoihin. Jopa kiinanpalatsikoiran pennun kanssa viriteltiin leikkiä, niitä ei meidän piireissä muuten tapaa.

Sofi on myös lomaillut. SM-kisojen jälkeen se sai cartophen-kuurin ennaltaehkäisevänä hoitona. Sen pitäisi lisätä nivelnestettä ja olla nivelille muutenkin hyväksi. Kanitarhassa käytiin kerran ja se meni meiksi ihan hyvin. Parit treenit käytiin, mutta kotona ei olla aksattu yhtään. Yksissä epiksissä käytiin tekemässä kontaktivirheitä, kääk, mutta sellaista on aksaelämä. Täytyy palata ruotuun niiden osalta. Lähdöt oli hyvät ja paljon muutakin hyvää oli. En valita, enkä epätoivoistu.

Sofi on ollut ihan huippu pennun kanssa! He jaksaa leikkiä, pelata hammaspainia ja vedellä sukkia. Ulkona juoksevat ritirinnan ja heillä on niin hauskaa, mutta Sofin juoksuhepuleiden aikaan pentu juoksee jalkoihin turvaan. Samanlaisiin hepuleihin se sai tottua jo kotona, nyt punainen vaara on vaan muuttunut mustaksi :) Metsässä ollaan käyty pennun kanssa kahden ja isojen koirien metsälenkit ollaan käyty ihan normaaliin tapaan, eikä niistä ole joutunut tinkinmään yhtään, Hilla nukkuu silloin häkissään.

Zorro sekä trimmeri lomaili pitkään. Tästä minulla on jopa huono omatunto, en jaksanut klanata Zorroa ja raukalla oli lyhkäisessä turkissaan kuuma. No viimein sain homman tehtyä ja ero karvaiseen Zorroon on melkoinen, virtaa piisaa. Ne meidän jälkihommat sai vähän nolon lopun. Minulle tuli sellainen tunne että jäljestys on kerta kerran jälkeen ihan samanlaista, enkä minä saa tehdä siinä mitään. En jaksa sitä että asiat toistuu aina samanlaisina. Aksassa ja metsästyksessä tilanne on kaiken aikaa uusi ja variaatioiden kirjo loppumaton, ja niissä tehdään yhteistyötä, eli ohjaajakin saa tehdä jotain. Siksi kai niistä niin tykkään. Taisin nyt minulta jäädä se jälkitouhu, laitetaan sinne samaan ö-mappiin tokoilun seuraksi :)

Tässä ollaan Fiskarssissa. 
Eikä noi sorsat vaivaa mua yhtään, mikä on mammasta hyvä juttu.

''Ruokaa rekoista'' Helsingissä.
Jonotettiin aika kauan ni pistin levyksi.

Käytiin Porvoossa matkustamassa tyylikkäästi höyryjunalla.

Mamma laski mut tästä lattialle pedille ni hups mä nukahdin heti. Perillä hauskuutin tätejä ja lapsia ja kotimatkalla nukahdin taas.

Tässä mä leikin yhden Martan kanssa. Se on kääpiöpinseri ja 4 päivää mua nuorempi.

Tässä mä opettelen pitämään letkunpätkää ja irroittamaan siitä vasta käskyllä. Kauheen vaikeeta kun pitäis muistaa vielä hengittääkin.

Tässä mä osaan jo vähän noutaa. Mamma kuvasi videon ihan ite, melkein osui.