keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

SM-kisoissa Oulussa

Lähtötunnelmissa

Jihuu, oltiin siellä mekin. Jalka teipattuna ja nilkkatuella (nilkka poksahti reilu viikko sitten). Joukkueradalla edustettiin Cockereita, koska omasta seurasta ei löydy joukkueellista medejä. Kuvittelin että ihan tehtävissä oleva rata ja että näytetäänpäs perskules. Sofi näyttikin minulle persvillat ja lähti omineen. Joukkueradalta meille tuloksena tuhannen hyllyä.

Sunnuntain hyppyradalla oli heti aloituksena odottamani ''hitaat kuskit karsiva juoksusuora'', ja minulla koira jota ei voinut jättää lähtöön. Tein mitä täytyi ja juoksin kuin viitapiru. Neloshypylle tehtiin meidän tavaramerkkipyörähdykset sekä arvottiin huonompi poistumissuunta, mutta klaarattiin rata ja saatiin tulokseksi hieno nolla, sijoituksella 7. / 254 koirakkoa. Aika hyvin!



Finaaliradalla täytyi jättää koira lähtöön, hieman komensin, mutta niin komensivat muutkin. Mentiin hyvin, mutta puomin jälkeen ajauduin liian pitkälle enkä osannut korjata tilannetta vaan vedin alkuperäisen suunnitelman mukaan, jossa olin myöhässä, rintamasuunta väärin ja peitin kepit. Sofi kävi hyppäämässä renkaan kuten ohjaus kuului. Hylly tässä kohdin. Renkaalta Sofi jatkoi upeasti avokulmaan kepeille, eli teki aika paljon vaikeamman radan kuin muut. On se taitava. Lopussa minä kämmin, se vähän harmittaa, muttei onneksi paljoa.



Ihan vaan muistutuksena itselleni, kannattais olla sen verran kiinnostunut karsintaradan tuloksista ettei tarvitsis melkein 50:n koirakon ajan olla hermoromahtaneena siitä koska on oma vuoro. Ei meinaan tullut minkäänlaista infoa montako koirakkoa on mennyt ja montako jäljellä. Meikä hermoili omaa vuoroa odotellessa koko rahan edestä, ihan vaan että osuisin oikeaan aikaan radalle. Sen hermoilun jälkeen olinkin jo ihan naatti, ja sitten, sen väsymisen jälkeen tuli lopulta oma vuoro. Ensi kerralla, jos flaksi käy, teen karsintaradan tuloksista itselleni aikataulun. Hassua oli muuten huomata miten eri planeetalta olin verrattuna kanssakilpailijoihin, olivat ihme urheilijoita koko sakki, hyvä niin. Tätiaksaaja oli jopa vähän hämillään. Kaikkiaan oli hienot kisat ja upeat järjestelyt. Kaikesta innostuneena ilmoitin meidät karsintoihin, käydään nyt sekin ihme kerran katsomassa.