sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Masi tiesi tämänkin

...että hänelle uimisesta tulee korvaongelmia. Ei mitään suurta mutta tulehdus kumminkin. Ilmeni siten että rupesi rapsuttelemaan vasenta korvaansa. Näinhän minä että ongelmia tulossa ja lyhensin karvat (koko koirasta), mutta vasta kun rupesi kulkemaan pää vinossa aloitin lääkityksen. Pistin hauteena puhdistuainetta ja viimeistelin Canofitellä, näyttäisi tepsivän.

Masi on siis uinut ja paljon, ollaan oltu hiekkakuopilla ja Päijänteellä jossa Masi leikki hengenpelastajaa.

Minä, Marko ja koirat lilluttiin ja uitiin Markon tädin mökillä Asikkalassa ensi kertaalleen. Oltiin tunnin tai pari kuivilla ja mentiin uudelleen. Nyt Masi ei tullut vaan hermoili laiturilla ja juoksi takaisin mökille, ajateltiin jo että antoi myöten ja lähti fiksumpien ihmisten Rauni ja Tuomon koiraksi.

Eikö mitä, oli tullut mökille ja selitti selkeästi Raunille tilanteen: Ne hullut on vedessä ja hänen pitäisi ne pelastaa, mutta ei hän osaa, tule apuun!

Rauni ja Masi siis lähtivät rantaa kohti. Masi oli kuitenkin ruvennut epäröimään josko tämä hentoinen nainen pystyisi mitään tekemään ja kääntyi takaisin mökille ja kävi selittämässä saman Tuomolle. Hengenpelastusjoukkiona tuli siis Masi etunenässä, mukanaan Rauni sekä Tuomo.

Mutta me vaan uitiin eikä pelastusapujoukoista ollut apua joten Masi teki sankariteon: Hyppäsi korkealta laiturilta järveen!!  Huom. meidän Masi joka ei muutama päivä sitten uinut laisinkaan. Emme siis hukkuneet vaan olemme pelastetut.

Kiitollisina Anja ja Marko


Ai niin, käytiin Haukkavuoressa mutta jalka ei tykännyt. Lisäksi ollaan ruvettu syömään omia pottuja ja hedelmätarhaan ollaan istutettu luumupuita sekä päärynäpuu (pitäähän jänöt ruokkia).

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Kuvia poikain uimareissulta

Lämmintä on piisannut, mittarissa oli tänään lukemat 33,2. Koirat lepäilevät nyt päivisin, kuten ihmisetkin ja lomallahan me onneksi ollaan.

Illalla käytiin taas uintireissulla, Marko ui, minä heittelin kaikennäköistä veteen ja ohjasin Zorroa. Masi oli mukana hengailemassa ja uikin toki jonkin verran, ei ottanut osaa noutoihin mutta kävi Markoa moikkaamassa ja tuli takaisin rantaan.

Zorrolle heittelin taas frisbeetä ja kaikki toimi hienosti. Olen opettanut kummatkin koirat tekemään luovutuksen sivulla ja vaikka se onkin meillä rannalla vähän vapaamuotoisempaa niin siihen se Zorro nakutti.

Ajattelin tarjota Masille jotain helpommin noudettavaa kun se frisbee oli sille vaikea, keksin korista letkunpätkän (esineruutuilun roinia) ja päätin kokeilla sitä ensin Zorrolla. Sepä painui heti pohjaan ja Zorro ui niille kohdille monesti sitä etsimään, heitin sille frisbeen kauemmas ja lähetin ''hukkaamispaikasta'' noutoon, hyvin toimi.

Kun letku oli uponnut piti keksiä jotain joka on helppo ja pysyy pinnalla, otin sitten kenkäni ja kokeilin taas Zorrolla. Pistin sitten Zorron kiinni ja Masi joutui hommiin. Masi fiksuna koirana kahlasi hieman veteen, aisti tuulen suunnan ja hokasi että odottelemallahan tästä selvitään. Siinä se sitten odotteli kunnes kenkä oli kahluusyvyydellä noudettavissa ja kävi hommiin. Onneksi kenkä väisti kun laine osui siihen ja Masi joutui oikeasti uimaan muutaman metrin. Sai kengän hyvin suuhunsa ja toikin sen hyvin, en kuitenkaan ottanut luovutusta sivulle kun mulla oli siinä Zorro joka olisi tietysti halunnut kengän sekä namit. Masi luovutti edessä irti-käskyllä ja sai naminsa.

Zorro ja frisbeen luovutus.

 Tuol se on, nyt hanaa.

 
Löytyi tällainen kenkä.

 Masi: Kas vain, tässä kun odottelen niin sehän lipuu suuhun.

 
Tule tule, kenkyliini.

 
No jos minä vähän tuun vastaan.

 
 Kenkä napattu.

 
Luovutus ja namit. Hah, Zorro ei saa mitään.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Masi se jaksaa yllättää

Käytiin taas uimapaikassa (jossain hiekkakuopalla Jokelasta Ridasjärvelle päin) sillä rautaahan on taottava kun se on kuumaa.

Kahlasin muutaman metrin jorpakkoon kokeillakseni onko vesi herkälle rouvallekin tarpeeksi lämmintä ja Masi tuli siihen vierelle ja noin vain lähti uimaan kun tuli tarpeeksi syvälle. Me siinä uiskenneltiin ja hengailtiin melkein tunti, heittelin Zorrolle koirien frisbeetä, sellaista missä on lärpät reunat ja pallo keskellä. Zorro haki sen eräänkin kerran ja ui muutenkin tosi paljon. Ennen lähtöä otettiin Z remmiin ja pistin Masin noutamaan frisbeetä, ensin maalta että muistaa mitä tehdään, ja sitten vedestä. Kummatkin meni hiukan huonosti kun maissa Masi yritti tarttua sitä keskeltä pallosta (ei onnistu silleen) ennen kuin tajusi ottaa reunasta. Vedessä otti hienosti reunasta mutta jotenkin erilailla kuin Zorro koska pää painui veden alle. No tuli se sieltä kuitenkin. Vedestä noutaessaan minun piti kahlata ja näyttää että tota me noudetaan, Masi kun ei ole mikään noutokone, mutta hakukone se on, suorastaan hakuhullu!

Minäkin siis uin, mitä ei tapahdu joka vuosi, mutta ajattelin että menköön, harvoinpa tulee näin lämpimiä vesiä.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Uskomatonta, Masi ui!

Kaikki nämä kuusi vuotta jotka Masi on ollut ilonamme olen yrittänyt saada sitä uimaan. Se ei vaan ole hoksannut mitä kivaa siinä on vaan on jopa panikoinut ja pelännyt. Mutta tänään kun oltiin systerin mökillä Porvoon saaristossa Masi ui!!!

Oli kuuma päivä, vesi oli superlämmintä ja ranta sellainen rauhallisesti syvenevä kun kahlailtiin ja heittelin Zorrolle keppiä. Masi tuli siihen hengailemaan (yleensä varoo vettä) ja houkuttelin sen namilla vähän syvemmälle. Se oli jo melkein uimasillaan mutta ei kuitenkaan ihan rohjennut, hivenen mahasta nostamalla liu'utin sen uimaan. Masi ui hyvin ja hätääntymättä, palkkasin sen kun tuli luokse eikä se paennut minnekään. Uitin sitä näin muutaman kerran, kaikki sujui rauhassa ja Masille jäi kokemuksesta ilmeisen hyvä mieli.

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Ukkometsässä

Saatiinhan me homma käyntiin kun oli jo toka ukkojahti tällä viikolla.

En kuitenkaan laittanut koiria raatamaan pitkää rataa, koska Masilla ei voi olla kunto niin kohillaan ja karvaisena koirana sen väsyy kuitenkin helteessä helposti. Maalimiesmotivaatiollahan se metsässä kulkee ja sitä motivaatiota suojelen ihan kybällä, jääköön siis vaikka vähän vaille mutta väsyksiin en sitä vedä.

Kaksi ukkoa, kapeat mutta syvät kaistat ja irtorullat kummallakin. Harjoituksen painopiste pitkissä suorissa pistoissa.

Hyvin onnistui kummaltakin koiralta, suorat syvät pistot. Hyvä rullantuoti, etenivät kumpikin rataa eteenpäin, löysivät minut sieltä mistä pitikin (hyvä minä). Hyvät näytöt. Loistavat koirat!

lauantai 3. heinäkuuta 2010

Vihdoinkin ukkojahdissa

On ollutkin pitkä tauko ton jalan takia. Eihän se Zorroa haittaa kun sillä on ollut hyppäämistä, mutta Masi-raukka on jäänyt ihan paitsioon. Olen koittanut tokoillakin Masin kanssa, mutta ei mulla pää kestä sitä kuin ihan muutaman askeleen, sitten jo rupeaa jurppimaan että tätäkö tää taas on, kävelyä sinne tänne jokun ihme säännöstön mukaan. En vaan ole toko-ihmisiä vaan enempi sellainen villi ja vapaa mettäläinen.

Päästiin siis vihdoin metsään, hellettä oli 25,5 astetta ja takana kahden kuukauden tauko. Tehtiin lyhyt muistinvirkistysharjoitus. Kummallakin oli irtorulla ja kaksi ukkoa valmiina piiloissa vastakkain, niin että lähetin uudelle ukolle suoraan keskilinjan yli (tai siis suuremmin pysähtelemättä).

Kuten aina, Masi meni ensin. Lähti suoralla hyvällä pistolla, löysi hyvin, otti rullan, oli palaamassa rulla suussa minun luokseni kun ''juna'' tuli. Tää ''juna'' on se kun Masille iskee kakkahätä, se nimittäin tulee just siinä eikä sen tulemista voi estää tai ajankohtaa muuttaa. Siinä se sitten kyykki rulla suussa ja kun asia tuli toimitettua sekos sen verran että lähti takaisin maalimehen luokse (sillähän ne palkat oli!). Ei siinä mitään, odottelin hiukan että tajuaako lähteä tulemaan ja kun ei sitä kuulunut rupesin huutelemaan. Tulin sitten rulla suussa ja hoidettiin asiat kuten piti. Maalimieheltä kuulin että kun Masi oli tullut oli hänellä käynyt namivahinko eli namit tippui tantereelle ja näin Masi tuli palkituksi väärästä suorituksesta.
Ei tämä jäänyt meitä vaivaamaan, vaan seuraavan maalimiehen Masi hoiteli ihan täydellisesti.

Zorro meni sitten, eka maalimies ihan täydellisesti. Tokalle lähti vähän kättä vasten, ei siis suoraa pistoa. Otin takaisin ja sanoin eteen-sanan ennen ukko-käskyä, tulikin suora hieno pisto ja maalimies löytyi ja kaikki meni muutenkin hyvin.