sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Sunnuntain SM-yksilökisa

Sitten niihin yksilökisoihin.

Hyppärille heti jäätiin ja ihan hyvä niin, koitetaan vielä opetella ja kehittyä niin kyl se sitten suttaantuu.

Meillä meni muuten ihan hyvin, Zorro vaan tuli kepeiltä ulos. Valokuvista päätellen se tapahtui ihan keppien lopussa, en sattunut itse näkemään joka on tietysti jonkin sortin synti. Yksi rima tippui myös, tätäkään en nähnyt, sorruin siis taas vedätykseen sekä koiran hylkäämiseen. Joka tapauksessa olin ihan tyytyväinen, minusta rata eteni meille ihan vauhdikkaasti (Marko oli näkevinään että 34 ja jotain).

Kannatti suojella jalkaa ja olla treenaamatta, no en olis pystynytkään. Jalka kuitenkin parani riittävästi ja kesti kisaviikonlopun.

Ja kuvat.

Tästä se alkaa

Puolessa välissä keppejä kaikki hyvin

Tässä on ilmeisesti oikaistu vika keppiväli

Rengas ja tiukka käsky ettei mene väärään putkensuuhun

Zorro lähtee hyppyyn, ja olihan siellä tuttujakin ;)

lauantai 19. kesäkuuta 2010

SM ensimmäinen päivä

Tänään oli juokkuekisa jossa edustimme seuraamme Tuusulan Kennelkerhoa.

Ykkösenä meidän joukkueessa meni Katja ja Dee Dee, heille tuli hylly ku DD irtosi väärälle hypylle.

Me oltiin kakkoskoirakko. Zorro lähti kuin täi tervasta, tosi hitaana alkoi meidän sessio. Kolmoshypyn kierto oli ihan hirveä, hypäytin kyllä koiran hienosti takaa, mutta vastaanotto jäi tekemättä ja muutenkin tuli ihan väärään suuntaan vievä ohjaus, himputin nainen! Kun saatiin alkukiemurat hutaistua (hitaasti mutta varmasti) ja tuli eteenpäin menoa Z innostui jo paremmin ja lähti etenemään. Siitä se sitten jatkuikin iloisesti ja olin pieneen koiraani tosi tyytyväinen. Tulokseksi meille tuli 0 ja -4.65.

Katjan Afi lähti kolmoskoirana, heille tuli virhe yhdellä hypyllä, mutta onneksi Katja palasi sen suorittamaan. Tuloksena 5 ja -3,27.

Tässä vaiheessa TUUKK oli kuudentena ja lähdimme Markon kanssa kotiin syömään ja lepäämään. Myöhemmin tulimme katsomaan finaalia jossa meiltä menivät Heli ja Riddu, mutta heillekin tuli hylly kun Riddu irtosi sille samalle hypylle mille Dee Deekin.

Lopulta jäätiin siis ilman tulosta, mutta kivaa oli ja sehän se on harrastuksissa pääasia!

Loppuun pari kuvaa

Tässä minä ohjaan aivan väärään suuntaan, näin niitä lenkkejä tehdään...

Nyt päästään eteenpäin

Pituus, hyppy, tiukka käännös...

ja kepit

Loppuhypyt

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Viimeistä hiontaa SM-startteihin

Niin, toiset ne hioo kontaktit ja muut kuntoon epiksissä. Meillä se menee niin että ohjaaja istuu persuuksillaan eikä voi juosta ja koira vetäisee pussillisen ksylitol-purkkaa ja käy tiputuksessa. Onneksi Zorro jäi sentään henkiin.

Olin Pian kanssa Mäntsälässä epiksissä kun Hertta-kääpin starttasi elämänsä ekat startit, menivät muuten loistavasti. Minä olin siellä vaan seukkaamassa. Kesken kaiken Marko soitti Lemmenlaaksosta jossa oli lenkittämässä koiria. Äänestä heti kuulin että nyt tulee ikävä juttu, ja tulikin.

Zorro oli syönyt pussillisen ksylitol-purkkaa kotona ja oksensi nyt metsässä sekä horjahteli. Onneksi oli koirien kiinnipitoaika ja Marko näki että se oksentaa niitä purkkatyynyjä. Sain Mäntsälästä käsin järkättyä naapurin ihanan Elinan viemään ne metsästä Jär-Vettiin jossa mittasivat verensokerin ja pistivät tiputukseen. Koira toipuikin sitten hyvin kun tiedettiin heti mikä oli syy ja kun saatiin nopeasti hyvää hoitoa.

Että näin meillä.



ps. Mitenkö mahdollista että koira saa purkkaa? Juu, on kielletty jättämästä purkkaa ja suklaata pöydille sekä käsketty laittaa koirat makkariin kun ne jäävät yksi (tämä sen jälkeen kun Z oppi aukomaan kaapinovet ja söi konetiskitabletteja). Ne (lapsukaiset) ei vaan tottele meitä aina.

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Pitkästä aikaa agia

Kävin Tuukkin järkkäämissä extra-treeneissä joissa koulutti Nina Frantsi. Meidän edellisistä treeneistä onkin kuukausi aikaa kun olen yrittänyt kipeää koipeani kuntouttaa. Diagnoosiksi tuli lopulta jalkapohjan jännekalvon tulehdus, se on kai jonkinmoinen repeämä ja ainoastaan lepo auttaa. Hyvä kuitenkin ettei ollut luunmurtumaa tai luupiikkiä. Tuli siis tällainen lepo-valmistautuminen SM-kisoihin, hyvin varmaan menee, heh heh.

No se koulutus oli ihan kiva, ai että osasi laittaa hirveän putkensuuhässäkän puomin juurelle, ei ollut ihan helppo eikä meinannut onnistua millään. Käännöksiä hän yritti myös meille opettaa, ehkä opimmekin jotain ;) Kivaa oli!

Pääasia kuitenkin oli että jalka kesti. Olen ollut pitkään juoksematta, kengät on valittu expertin opastuksella, tulehduskipulääkettä ja geeliä on kulunut. Pelkäsin että se laukeaa heti kun juoksen mutta kesti sentään, jippii!