lauantai 30. lokakuuta 2010

Extratreenit Mäntsälässä

Olikin tosi hyvät, Niinu Linna koulutti. 30 estettä, suoran putken kummassakin päässä tehtiin asioita. Juosta sai siis hulluna mutta tarkkuus säilyi ja yllättäen kuntokin kesti. Kuvaa en viitsi tähän laittaa kun ovat tarkkoja koulutuksistaan. Kääntymisiin käytin myös hienovaraisia juttuja, takaa- ja viskileikkauksia. Zorro kääntyi näillä hienosti, vaikka perinteisesti olen toisin väittänyt. Kaiken kaikkiaan mentiin tosi hyvin, upeat lähetykset putkiin (myös omituiset putkikulmat), kepeille ja kaukana olleille hypyille. Z oli nopea, notkea, tarkka, teki kaiken mitä pyysin ja parit pelastukset, olin ihan taivaissa!

torstai 28. lokakuuta 2010

Agii

Ah, Zorro oli varsinainen riekkupelse, tai sitten ohjaaja epätarkka. Näin me mentiin, kiva oli päästellä! Kirjainrata meni tosi hyvin, heittelin vaan koiraa menemään.


Käytin Zorron oikein ammattitrimmaajalla eilen. Olin kasvattanut karvaa, niin että Z oli jo liki talvikarvassa. Piti vähän siistiä gaalaa varten, mutta trimmaajapa otti ja klanas sen : )

Vielä hauska tapaus alkuverryttelyistä. Tuli vähän kiire lähtö ja remmi + kaulapanta unohtuivat kotiin. Onneksi kori oli mukana ja siellä oli hakuilupanta, remmi tehtiin autossa olleesta liinasta (joo Marko, kyl mä nyt muistan että siellä on vararemmi jemmassa). Jouduin sitten verryttelyn lopussa juoksemaan kun taas tuli kiire. Pidin kättä kauniisti sivulla ylhäällä ja koira juoksi kauniisti, kun sehän ei edes vedä. Jossain vaiheessa näin Zorron siellä edessä kauempana ja tajusin että juoksutan kauniisti käsi ojossa pelkkää remmiä ja kaulapantaa! Oli ollut löysällä ja koira humpsahtanut läpi.

lauantai 23. lokakuuta 2010

Hakua ja ajankulua Nurmijärvellä

Päätettiin mennä suureen metsään Nurmijärvelle. Meillä oli pitkä syvä rata, alkupää oli tosi haastavaa sähkölinjan alustaa josta oli pari vuotta sitten kaadettu risukko. Vanha puusto oli nyt poikittain pohjalla ja päälle oli kasvanut jo uusi risukko. Siitä rata sitten pikkuhiljaa selkeytyi aivan ihanaksi metsäksi. Nyt meillä tilaa hengittää eikä missään liikkunut ketään, eikä kukaan siis häirinnyt kuten kaupungin ahtaissa metsissä. Paitsi että...

Kun hain Masi autosta oli hirvitorneihin (sähkölinjan alle) kiivennyt miehiä passiin. Sanoivat että heillä oli koira ajamassa hirveä tähän suuntaan ja että heidän koiransa ei välttämättä ole kiva meidän koirille. No otin Masille pari ukkoa siinä linja alla kun siinä näki (pyssymiehet meidät ja me ne). Ekana Masi juoksi ilmaisemaan sen pyssymiehen tornissaan, mutta ei osannut kuitekaan kiivetä tikkaita hänen luokseen, eikä rullaa löytynyt, jäi siis ilmaisematta ;) Lähetin uudelleen ja nyt maalimies löytyi. Tokalle ukolle lähetin aika helvatinmoiseen risukkoon. Masi yritti muttei juuri päässyt eteenpäin, siinä piti todella mennä yli, ali ja läpi. Kääntyi takaisin, lähetin uudelleen ja taas Masi yritti luistaa. Kolmannella kerralla antoi periksi, nosti nenun ilmaan ja saman tien tiesi missä maalimies oli (ei syvällä).

Siihen jäikin meidän eka sessio sillä en halunnut laittaa Masia vaaraa jossa se olisi voinut kohdata kiivaan koiran tai joutua ampuma-alueelle. Pistettiin notski pystyy, paistettiin makkaraa ja syötiin eväitä. Masi sai viettää laatuaikaa meidän kanssa. Kun metsästäjät lähtivät jatkettiin rataa, loput Masi menikin mallikkaasti vaikka rata oli syvä ja pitkä. Muistan sen tehneen yhden vinon lähdön, mutta silloin se oli jo saanut vainun ja tiesi minne mennä.


Zorro toimi erittäin hyvin, pärjäsi aika hyvin risukossa ja teki yhden hienon tyhjän sillä meillä oli paljon metsää maalimiesten välissä. Maalimiehiä oli kummallakin kuusi ja he olivat niin että suoran piston päässä piti edetä rataa jotta löytyivät. Zorrolla oli hienot suorat ja syvät pistot.

torstai 21. lokakuuta 2010

Agiteenit

Tehtiin rata edellisten rataa mukaellen ja tällainen siitä tuli.


Otin kakkoshypyn keskeltä sylikäännöksellä sekä aan puolelta pakkovalssilla josta se oli selkeästi jouheampi ja nopeampi. Putkeen jos lähetin ''putkeen putkeen'' juoksi Z pitkälle eteen ja hukkaan. Mutta kun lähetin putkeen puolipidätteellä eli sanoin zor, kääntyi Z heti putkesta tultuaan hienosti. Tämä täytyy muistaa, putkeen se menee joka tapauksessa kun sen eteensä saa. Hypyt kepeille mentiin hienosti persjätöllä 6-7, keppikulma tietysti hienosti, keppien jälkeen niistosokkari ja loppu eteenlähetyksineen upeasti. Zorro oli tosi hyvä!

lauantai 16. lokakuuta 2010

Ukkometsässä

Syksy alkoi hahmottua tutusti. Neljänä maanantaina käyn kouluttamassa cockeriagilityä jatkokurssilaisille sekä kilpaileville Sporttikoirahallilla Espoossa, viime maanantai oli eka kerta. Torstaisin meillä on omat treenit samassa paikassa ja lauantaisin päästään ukkometsälle. Tuli sopiva peitto viikolle.

Ukkoja etsittiin samassa vanhassa metsässä, mutta tehtiin rata eri päin kuin tavallisesti. Kummallakin viisi ukkoa + yksi tyhjä, irtorullat. Vähän porukkaa (vain me vanhat jäärät jotka kestetään vähän huononpaakin ilmaa) siksi liikkuvat maalimiehet. Tyhjän halusin radan loppuun siksi ettei vahingossa pääse edistämään seuraavalle maalimiehelle, eli viides pisto oli tyhjä, kuudennessa eli vikassa taas ukko.

Masi eka. Olin vähän asennevammainen Masin suhteen, ajattelin että se piippaa ja juoksee hulluna, mutta liekö viimekertainen autoon nakkaaminen auttanut kun Masi olikin hyvin kuulolla ja oikein yhteistyökykyinen. Meni aika hyvin minne näytin ja upposikin hyvin. Jos ei tullut hyvää pistoa, otin takaisin ja lähetin uudelleen. Nämä meni hyvin, olin tyytyväinen koiraani. Tyhjän kanssa tuli vähän sähläystä, ei Masin kanssa vaan maalimiehen kun oli väärässä paikassa (no metsäänhän eksyy helposti), jouduin siksi lähettämään Masin jo kertaalleen käydylle lohkolle. Masi kävi kyllä hienosti tarkastamassa paikat kun kerran mamma halusi. Hienosti Masi teki työn työnä eikä hörhöttänyt tai inttänyt vastaan. Masi oli siis hyvä ja hän oli taas itseensä tyytyväinen työkoira eikä mikään hullu hakupeto.

Zorro oli kanssa hieno, kaikki meni hyvin, tyhjäkin meni hyvin varsinkin kun alkuperäinen suunnitelma toteutui ja maalimieskin oli kartalla. Ekalle ukolle piti lähettää sellaiseen pieneen kulmaukseen joka oli polun takana, sinne jouduin lähettämään kahdesti kun eka kerralla ei ylittänyt polkua. Kakkosukko oli unohtanut ottaa rullan mukaansa ja tarjosi hanskaansa kun Zorro tuli, Zorro oli ollut vähän hämillään ja etsiskeli rullaansa, mutta maalimies tyrkkäsi hanskan eteen ja sanoi taikasanan ''ota'' ja sillähän Zorro toimikin. Kun Z tuli seuraavan kerran tämän maalimehen luo se jo tiesi miten toimitaan, vaikka nyt oli rullakin paikalla oli Z käynyt hanskaan kiinni koska tältä rouvalta täytyy ottaa hanska eikä rullaa. Hanska vaan sattui olemaan kädessä, mutta sen Z oli tajunnut saman tien kun hampaillaan kokeili ja etsi sitten kiltisti sen rullan. Nopea koira oppimaan!

torstai 14. lokakuuta 2010

Eka kerta sporttikoirahallissa

Kiva paikka oli. Hyvä tasainen pohja mun jalalle, eikä liian kuuma. Olisiko ollut vähän liukasta kun Zorro kaatui putkessa.
Tällaista rataa mentiin. Tuolla pituuden takana oli pöytä nurkassa säilytyksessä ja ekalla kerralla Zorro irtosi sinne, teki sen kyllä hyvin. Sittemmin rupesin ohjaamaan aallekin ja Zorro oli oikein hyvä. Kolmosen tein niistona sekä pakkovalssi/jaakotuksena. Kepit vein kummaltakin puolelta, aan puolelta yritin poispäin käännöksellä, mutta Zorro irtosi hypylle asti, ainakaan en kyennyt ohjaamaan ajoissa putkeen. Toiselta puolelta keppejä tein valssin ja olinkin ajoissa viemään putkeen. Tiistaina madotin koirat. Ensilumi satoi illan ja yön aikana.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Suvun uusi ihme!

Minusta on tullut iso-täti ja Ulla-siskostani tuli siis Ulla-mummi!

6.10.2010 syntyi Jennylle ja Miikalle pieni ihana tyttövauva (53 cm ja 4115 g). Hän on ihana, nätti ja söpöliini.



lauantai 9. lokakuuta 2010

Hakuilemassa

Oltiin kolmen ohjaajan kanssa hakuilemassa. Ei viitsitty pienellä joukolla koko metsää tallata vaan tehtiin kaistat liikkuvilla maalimiehillä. Neljä kapeaa mutta syvää kaistaa ja irtorullat.

Heti jouduin päätökseni Masin suhteen perumaan. Oli siis ne kaistat ja olisi luullu koiran menevän aika suoraviivaisesti. Mut ei, lähetin Masin oikealle ja lähti aika hyvin, mut sitten meni hermo ja kaarsi rataa eteenpäin, juoksi radan loppuun, tuli keskilinjan yli, juoksi vasemman puolen lopusta alkuun, löysi sieltä kakkosukon, otti rullan ja palasi mun luo. Kaiken aikaa olin huutanut sitä luokse, mutta sillä oli pyhä tehtävä kesken eikä se mitään ohjaajaa malttanut kuunnella. Otin koiran kiinni ja vein suoraan autoon.

Zorro seuraavana. Lähti ekalta ukolta myös kaartamaan, mutta tuli kutsusta takaisin. Lähetin uudelleen, tämä ja seuraavat olivat ihan hienoja.

Masi uudestaan. Nyt lähti ekalle ukolle suoraan ja syvälle, löysi ja teki rullahommansa hyvin. Toka hyvin. Kolmannella lähti taas edistämään juoksi radan loppuun ja keskilinjan yli toiselle puolelle. Komensin maalimehet ylös ja koira joutui autoon.

Kylläpä Masi käy kuumana, hui. Puolustukseksi voi sanoa että se metsä on kaiken maailman joukkioita täynnänsä. Ampuhemmot kävi meidän kanssa alueita jakamassa, sienestäjiä kulkee sinne tänne. Mutta silti, työ pitäis tehdä työnä eikä haahuilla tai hörhöttää kybällä.

lauantai 2. lokakuuta 2010

Hakuilemassa

Pieneksi käyvät kaupungin metsät. Tämän päiväisessä sessiossa oli läsnä sotaa leikkiviä joukkioita jotka haahuilivat sinne tänne ja ääntäkin heistä lähti kiitettävästi. Meidän tallaama hakualue meni siis puhki, mutta muuten otettiin kaikki hyöty möykkäämisestä, harvoinpa saa noin hyvää häiriöharjoitusta!

Irtorullat, neljä ukkoa merkatuissa piiloissa. Noilla merkatuilla piiloilla haen suoraa pistoa, eli tiedän ukon olevan siellä minne näytän. Etsimisessähän näillä ei ole ongelmaa, mutta suoraan etenemisessä Masilla on suuria ongelmia ja yritän opettaa sille että kannattaa mennä minne minä näytän, koska sieltä se ukko löytyy.

Kotipihalla olen yrittänyt opettaa sille eteenlähetystä. Ollaan yhdessä viety rulla jonnekkin, tultu yhdessä pois. Sitten olen lähettänyt sen noutoon, sanomalla eteen ja käsi näyttää että minne. Mutta Masi on niin nihkee noutamaan, se ei vaan tykkää siitä.

Ukkometsässä kokeiltiin ekalla pistolla haamua. Masilla meni pasmat ihan sekaisin, se kiihtyi liikaa, seurasi ihmeellistä juoksentelua. Tokalla ukolla edisti jo tutusti eli ei suoraa pistoa. Kolmas oli mielenkiintoinen, niitä sotaukkoja oli siellä jossain lähellä väijymässä ja maalimies kertoi Masin käyneen sotaukon luona. No hyvä että tuli sekin pelastettua! Löysi kyllä oikeankin maalimiehen, mutta eihän Masi voinut tietää ketä me tarkalleen jaakattiin, haki kaikki jotka oli alueella. Neljäs ukko oli tosi pitkällä, vaikean suoran päässä, vieraat miehet huuteli ja räiski lähellä. Kaikesta huolimatta Masi hoiteli tämän erinomaisesti ja siihen olikin kiva lopettaa.

Zorro meni ekat ukot ihan täydellisesti. Kolmas oli vaikea, kun ne sotaukot huuteli siinä vähän matkan päässä. Kun lähetin Zorron oikealle, se kaarsi heti takaisin ja lähti vasemmalle niiden sotaukkojen luokse, kuvitteli että niitä haettiin. Huusin sotaukoille että nyt ei saa ampua, siellä on pieni koira seassa. Otin Zorron takaisin, lähetin uudestaan ja sama kaarto toistui ja taas kävi sotaukoilla. Kolmannella kerralla lähti mihin lähetin ja sieltä löytyi oikea ukko. Hyvä treeni Zorrolle että se alue etsitään johon lähetetään. Tähän lopetettiin koska sotaukot oli sen neljännen ukon luona.

Nyt seuraa päätös. Tästä lähtien Masi saa harrastaa harrastustaan kuten haluaa, en laita sitä enää muottiin vaan annan se vaikka hakea aluetta väärin päin. Tänään huomasin että se paineistuu kun vaadin siltä liikaa (sitä suoraa pistoa). Juoskoon kuin päätön kana jos haluaa, kunhan on onnellinen!


Masi on niin kaunis


Zorro tietää että seppelvarpujen alla asuu joku


Saarnen keltainen syysasu


Humalaportti


Humalan käpyjä


Humala, Iisoppi ja Kääpiömäntyjä