Aksaa

Tiistaina tutusti CB-treenit kummallakin koiruudella. Koutsi oli kipeänä joten koulutimme toinen toisiamme. Radassa muutama tiukka kohta joihin olisin tarvinnut opastusta, varsinkin ylläri ylläri Zorron kanssa. Oli lähetys kahden putkenpään välissä oleville kepeille, Z painoi jääräpäisesti putkeen, mutta Sofi osui kepeille. Aalla Sofi kehitteli ikäväkseni kontaktiongelmaa, teki kyllä kontaktin, mutta ei jäänyt odottamaan vapautusta. Tämähän oli ihan odotettavissa ja näin sen pitääkin käydä, nyt opetellaan sit oikeasti venaaminen. Treenit muuten ihan jees.

Torstaina käytiin ensin Zorron kanssa Ojangossa, tämä oli sen eka kerta uudessa hallissa. Siellä oli turhan vaikea rata valmiina kun meillä oli vasta kisaamisen aloittaneita paikalla, kehiteltiin samasta radasta vauhdikkaampi versio, lopputulema oli loistava. Zorrokin oli loistava, eka nykäsy oli vähän huono, mutta kun se riippuu Zorron kanssa niin paljon musta, jos minä olen huono niin ei liiku koirakaan. Kun sain itseni vauhtiin niin menipä tosi hyvin, ja vitsit että se koira kääntyy ja melkein siitä näkee että se nauttii kun käyttää kroppalihaksiaan saadakseen itsensä taipumaan. Tämä oli hyvä treeni Zorrolle, se sai osin luukuttaa, mutta joutui muutaman kerran oikesti jumppaamaan.

Käytiin viemässä Z Lauralle Koivukylään. Kaisa oli Lauran kanssa kaupoilla ja tytöt olivat vasta tulossa kotiin, joten oltiin heitä junalla vastassa. Sofin kanssa jatkettiin Liuhto-treeniin Juvanmalmille. Sofi meni kuin viitapiru vaikealla radalla. A oli vaikea kun se piti suorittaa ''yksin'' ohjaajan jäädessä lähetysasemiin. Sofi meni varsin hyvin, mutta yhdistettynä meidän uuteen ''kontaktiongelmaan'' tulos oli huono. Oltiin onneksi oikeassa paikassa ja saatiin hyvitä ohjeita ongelman korjaamiseen. Radalla oli hienoja keppikulmia, lähetys pimeään putkikulmaan, pakkovalsseja, no kaikkea kivaa. Nautittiin kovasti. Lähdössä pysymiseen saatiin myös hyviä ohjeita. Oltiin vuorostamme viimeinen koirakko ja meni tosi myöhään. Lopuksi käytiin hakemassa tytöt ja Z Koivukylästä, puolenyön jälkeen päästiin kotiin, rankkaa.

Perjantaina Sofin kanssa Hyvinkäällä. Vaikeahko rata, mutta onneksi Heini viimekerralla teki sen suuren työn että opetti mulle taakaakierron oikein, nyt minäkin ehdin valssit ja muut, enkä jää niin herkästi jumittamaan. Lähdöt meillä meni oikein hyvin, kontaktit osin ja harjoiteltiin niitäkin nyt uudella tyylillä.

Jos tekee pienen rodunsisäisen vertailun näiden kahden tapauksen välillä, niin tämän olen huomannut. Tiukassa/nopeassa tilanteessa  Z saattaa jumittaa, se menee tasan sinne minkä lukitsi vaikka se olisikin väärä este. Zorrosta suorastaan näkee, että nyt se kuulee, nyt se ajattelee, mutta ajatus/reagointi ei vaan ole niin nopeaa. Vaikka siihen tilanteeseen tekee muutaman toiston ja koirasta näkee että nyt ei muuten mene oikein, se ei vaan pääse irti siitä väärästä tekemisestä. Sofilla on selvästi notkeampi aivotoiminta, se saa viestin aivoista kroppaan nopeammin ja sen kroppa reagoi ja kääntyy nopeammin. Sofi pystyy siis korjaamaan tilanteen nopeasti. Tosin Zorron ''hitaus'' voi hyvinkin johtua sen ankeasta historiasta olla mamman aksanopettelukoira, ja se on ohjaajan virhe jos ei kykene kertomaan oikeita esteitä. Ohjaaja se vasta jumittaakin meidän paletissa ;) Asian toinen puoli on tietysti se että Zorron menoon voi satavarmasti luottaa, sille kun sanoo et toi este, mene ja hyppää, se varmasti tapahtuu :)

Eteenlähetyksiä

Suorin vartaloin mätkähdyksen seurauksena pään ripustukset kärsi. Jo to illalla kaula ja etujänteistö + lihaksisto oli tosi kipeänä. Yöllä tuntui että jos halusi päätän kääntää niin se oli käsin käännettävä. Perjantaina en olisi koko päivää jaksanut pitää pollikkaa pystyssä ja autossa se täytyi tukea niskatukeen kun kaula + rinnuslihakset oli niin kipeänä.

Kaikesta huolimatta pe iltana mentiin Sofin kanssa Hyvinkäälle aksaamaan. Heini teki valmennus-kotiläksyjään ja mentiin rataa ohjaten pelkästään takaaleikkauksin ja myöhemmin samasta aihiosta valssaten. Meillä ei mennyt liian hyvin, mutta iloisiakin asioita oli esim kepit.

La aamuna Sofin kanssa mettään. Lunta oli jo paljon, mutta hakua treenattiin kanipallon avulla, mielestäni meni aikas hyvin. Lopuksi heittelin kanipalloa hankeen, vähän niin kuin markkeerausmuistin aktivoimiseksi. Yhden kerran pallo ei ottanut löytyäkseen ja kutsuin Sofin pois, se ei luoksetuloa totellut ja lähdin juoksemaan. Sofi lähti heti perään, mutta yritti karata takaisin työmaalleen. Siinä tohinassa vihelsin sen istumaan, ja se istui, jippii! Muuten meillä meni oikein hyvin. Kotimatkalla erään pellon halki menevällä suoralla uralla tehtiin muutama eteenlähetys. Siinä kulkiessamme jätettiin polulle kanipallo, kuljettiin kotva eteenpäin, käännyttiin ja lähetin Sofin eteenkäskyllä noutamaan. Pari kertaa tehtiin näin ja onnistui hyvin, kolmannella kerralla matka oli pidempi ja Sofi ei edennyt tarpeeksi kauas. Vihelsin sen sinne istumaan ja lähetin uudelleen eteen, Sofi kääntyi taitavasti ja lähti eteenpäin. Sitten taas usko loppui ja se jäi paikoilleen etsiskelemään, vihelsin taas istumaan  ja lähetin uudelleen eteen, nyt löytyi pallokin. Taitava ja ihana tyttönen :)

La olivat serkkukoirat Jakke, Nappi ja Papana kylässä. Voi sitä riekkumista ja erilaisen eritteiden määrää, urosserkut olivat aika sekaisin Sofin ihanasta hajusta. Lopuksi ehdittiin vielä lumiseen metsään lenkille.

Ööö, aksaa :)

Sofin aamupäivä irrottelut :)

Tällaista jälkeä oli vastassa kun tulin keskiviikkona kahdentoista aikoihin kotiin syömään. Marko ja Kaisa olivat lähteneet 9.30, eli kahden ja puolen tunnin aikana Sofi pisti hösseliksi. Mamin pussiin kiltti tyttö pelasi, inhosin aina tuota huonoa muovimattoa, nyt jopa Marko myöntää että jotain tarttis tehdä.

Tiistaina oltiin CB-treeneissä kummankin kanssa. En jaksais aina kehua kuin pirun hyvät koirat mulla on, mutta kun ne on sellaisia. Mikä nautinto niiden kanssa on treenata :) Opittiin ihan uusi juttu eli poispäinkäännös + vastakäännös, Zorro meni sen älyhyvin, Sofi teki vähän pellehyppyä kun sille ei ole vielä opetettu poispäinkäännöstä. Käännös oli kun putkesta tullessa sen edessä oleva hyppy piti kiertää ja siitä tehdä tiukkaa suunnanmuutosta ja hyppysuoran kautta aalle. Zorrolle sain tehtyä aata ennen sokkarin, mutta ei puhettakaan että olisin Sofin eteen ehtinyt, se meni takaaleikaten. Treenit oli kivat ja koirat loistavat.

Nyt to iltana oltiin Sofin kanssa Ojangossa, oli mun vuoro pitää kisaavien treenit. Kas kas radassa oli se saman suora putki + hyppy joka piti kiertää, harjoiteltiin siis lisää poispäinkäännös + vastakäännöstä. Vitsit että Sofi pelitti hyvin, mikä nautinto sen kanssa on mennä rataa. Se sanoo vaan että jippii ja menee täpönä ihan just sinne minne ohjataan. Rengas onnistui joka suuntaan, kontaktit tietysti loistavat, paria keppikulmaa mentiin täydellisesti ja se posottaa kepit loppuun asti olinpa missä tahansa. Alkuverryttely ulkona oli ainoa mikä meni pyllylleen. Siellä oli mahottoman liukas jää lumen alla ja lensin suorin vartaloin selälleni niin että pää pamahti viimeisenä jäälle. Aikani siinä makasin ja ihmettelin, mutta on tässä kovakalloisuudessa hyviäkin puolia, eli henkiin jäin.

Kisoissa Hyvinkäällä + eka voitto!

Eka rata oli hyppäri. Se meni muuten ihan ok, mutta vika putkeenlähetys oli niin huono että Z huitas ohi koko putkesta. Olin varma että tuli väärä rata ja hylly. Sen verran kuitenkin oli velvollisuudentuntoa että halusin tehdä radan loppuun asti. Kutsuin siis koiran takaisin, Z tuli kiertämällä koko pitkän putken. Ohjasin uudestaan putkeen, putkijarru unohtui ja koira joutui hukkaan. Taas kutsuttiin ja nyt päästiin loppuun asti. Tuloksissa kuitenkin luki että nollarata. Tuomarin kanssa juteltiin sen verran että suorituslinja ei ollut ylittynyt, eli se oli vaan tyhmä/hullunkurinen/persoonallinen ohjaus putkelle. Z opetti ohjaajaansa tarkkuuteen ja työntekoon ;)

Toka rata oli oikein hauska, parilla pienellä vaikeutuksella. Z meni hyvin, aalta karkasi sen verran että putkensuun edessä oleva välistäveto meni plörinäksi, tein siihen pikaisesti sylkkärin mutta putki imi muutaman metrin väärään suuntaan. Loppu taas hyvin ja nollaa pukkasi. Tuloksissa kärkeen ja loppuun asti jännättiin meneekö joku ohi, eipä mennyt ja meidän eka voitto oli tosiasia!

Tämä rata me voitettiin :)

Kolmas oli jotenkin ylihelppo ja minä vähän haparoin. Päätä särki kun kahviaikakin meni kahvitta ohi. Tuloksena sellainen hapero nolla ja sillä kakkoseksi. Hmm, aika vähäisillä näytöillä tuli meidän tulokset, mutta yhtä kaikki kelpaavat mulle :)

0 6./27 H, 0 1./28 A, 0 2./24 A tuomarina Anne Savioja

Aksaa aika paljon :)

Viime viikolla aksailtiin urakalla, tästä olen haaveillut ja nyt eiku antaa palaa vaan. Tiistaina kummankin koiran kanssa CB-treenit. Kyllä kelpas noin pätevien koirien kanssa luukuttaa, oli sellainen juoksurata ettei mamma meinannut perässä pysyä. Juoksusuoraa lähestyttiin puomilta (loisto kontaktit kummallakin) käytiin parilla hypyllä kääntymässä, juostiin suoraanputkeen ja parin hypyn kautta uputken kakkospäähän. Tämä suora osoitti selkeästi meidän hyvät ja huonot puolet. Tarkoitus oli mennä takaaleikaten uputkeen, eikä kukaan muu osannut pelätä koiransa päätyvän putken vastakkasella puolella olevalle hypylle (sama tapahtumaketju kuin SM-finaalissa mulla ja Zorrolla). Minä aavistin miten käy, ja niin kävi kummankin kanssa! Siis kenen syy :P Tätä hinkattiin ja Zorrolla sain korjattua, mutta Sofilla en vaan ehtinyt. Toisaalta juoksusuoran alussa mulla oli niin hyvin opetetut koirat että sain ne heitettyä itekseen suorittamaan kaksi hyppyä, mm takaakierron mun juoksusuunnan suuntaisesti niin että ne myös hyppäsivät vaikka mamma meni jo. Siitä on etua että ''kierrä'' on hyppykäsky, sieltä ei hyppäämättä tulla :) Tämä rata oli täynnänsä herkkuja; putken jälkeen kierto niistolla, aalle, takaakierto päällejuoksulla, pituus vastakäännöllä, oksu tiukalla valssilla, pimeeseen putkeen ja hirveästä juosten karkuun. Nam, mikä rata ja mitkä koiruudet :)

Torstaina ensin Sofin kanssa Ojangolla. Helpohkoa rataa mentiin, mutta se oli oikein sopiva ja opettavainen meille juuri tähän kehitysvaiheeseen, Sofi sai kehittää radanlukutaitoaan. Kontaktit taas ja aina ihan loistavat :) Viime viikon kaaos korjattiin eriyttämällä kisaavat ja möllit, me TuuKKilaset osattiin tehdä kunnon treenit. Zorro odotteli autossa kun olin ostanut vain yhden koiran treenin. 

Ojangolta ajeltiin Koivukylään Lauran (keskimmäinen) luo, sillä Sofi tarvitsi hoitopaikan kun me Zorron kanssa jatkettiin Juvanmalmille Liuhto-treeniin. Kerrostalo oli meille niin eksoottista, ajaa huristeltiin hissillä yksi kerrosväli, toinen kerros mentiin kierreportaissa :) Sinne Sofi jäi tyytyväisenä tyttöjen iloksi.

Zorron kanssa lähdettiin ekaan Liuhtojen-treeniin. Olen ostanut neljä kertaa kun yksi kaveri sairastui ja kauppasi niitä. Minulle olivat ihan tuntemattomia suuruuksia mutta onneksi treeni oli hyvä, nyt kouluttajana oli Tuulia. Rata oli sellainen sopiva, ei helppo, ei vaikea. Hyvää oli että eri vaihtoehtoja kellotettiin, ajalla kun on väliä, ja meillekin saatiin sekunnin ero jo neljännen esteen kohdalla. Siellä tuli myös tunne että osaan sittenkin kääntää ja Z kääntyi hyvin, lisäksi tein vekin, jee! Nautin tästä koulutuksesta kovin, mutta mielestäni tein oikean valinnan kun halusin talveksi nimenomaan AA-halliin. Nämä sisähallit ovat jotenkin ahtaita ja liian ''helppoja''. Valitsemalla AA-hallin heitin itseni tuleen ja nyt joudun juoksemaan kahden koiran kanssa suurta hiekkapohjaista kenttää, hieman ehkä ''sadistikoutsien'' ohjauksessa (jaksaa, jaksaa), hyvä niin.

Perjantaina Sofin kanssa Hyvinkäällä Heinin opissa. Hyvä rata harkata, tehtiin muutamaa eri versiota. Vau että oli taitavia koiria! Putken ja aan erottelukyky ihan täysi kymppi, kontaktit myös. Ohjaaja vähän pykii, kun herne osuu vain paikoitellen, ajattelussa ja muistissa on selkeitä katkoksia havaittavissa. Vaikeaan keppikulmaan osuttiin toistuvasti, siitä se lähtee rutinoitumaan :) Kyllä nautin pätevästä ja innokkaasta Sofi-koiruudesta. Ihan kuin se olisi hieman rauhoittunut, pysyi ehkä paremmin lähdössä, eikä ahdistunut vaikka menin hinkkaamaan peffan takaisin sinne mistä hiippailuvarastaminen lähti. Eikä karannut kertaakaan radalle. Muutenkin vuoden alusta lähtien meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia lintujen (fasut hävis talveksi), irtipidon, tottelemisen, tuhoamisen tai yhtään minkään suhteen. Ihan helppoa pitää lintukoiraa kun ei ole fasuja ;)

Sofin terveystuloksetkin tulivat tällä viikolla. Lonkat B/B, kyynärät 0/0, polvet 1/0 ja jotain jalostukseen liittyviä verikokeita jotka olivat puhtaat. Hyvät tulokset, olen oikein tyytyväinen!

Hevonpeelenkki

Pe iltana Sofin, Zorron ja Hertan kanssa treenailtiin aksaa Hyvinkäällä. Pidettiin mukavat ja vauhdikaat treenit ja ratkottiin kaikenlaisia aksaongelmia mitä lähiajat ovat mukanaan tuoneet. Niitähän sentään riitti. Käännöksiä harjoiteltiin kovasti. Koirat olivat ihan loistavia.

La aamuna metästyharkattiin Sofin kanssa. Oltiin vanhassa paikassa missä muinoin jo yritin peltohakua, mutta Sofi turhautuneena jätti minut hakuilemaan itekseen. Nyt ei tullut keskaria eikä hatkoja :) Hakuitiin ensin pellolla, haluaisin että lopputulema olisi se että pistän pillin ja kädet taskuun, ja koira tekee kunnes toisin sanotaan. Hakuiltiin ensi pellolla ja sitten metsässä, mutta siellä oli niin paljon konkeloita etten oikein viihtynyt. Lopuksi taas peltoa.

Kiitokseksi hyvästä työstä päästin Sofin vapaaksi, eikä ollut mitään ongelmaa lähellä pysymiseen. Sofi pörräs ympäriinsä omia juttujaan, mutta pysähtyi välillä katsomaan olisko mammalla ohjeita. Käppäiltiin metsätietä ja Sofi otti hevonläjästä ison puolijäisen palleroisen. Kuljetteli sitä aarteenaan ja pysähtyi aina välillä syömään. Päätin kokeilla auktoriteettiani, kun Sofi katsahti minuun levitin käteni luoksetuon merkiksi. Hetpaikalla Sofi läksi, nappas hevonpaskan suuhunsa ja toi sen minulle :) Entisellä hevostytöllä ei ollut mitään ongelmaa ottaa hevonpeetä kätee, kun taas linnun ottamisessa on. Mukava, rento reeni, kumpikin tultiin tyytyväisenä kotiin.

Lenkeillä ollaan opeteltu olemaan innostumatta kaiken maailman turhista hajuista, siis niistä Sofin ilmavainuista jotka tekevät minut hulluksi. Ollaan opeteltu hylkäämään niitä, parempaa kohti ollaan selvästi menossa.

Jos katsoo taaksepäin Sofin ensimmäistä vuotta, on vauhti ollut suorastaan hirmuinen. Yhdessä vuodessa se on kasvanut pennusta isoksi koiraksi. Opiskellut lauman elintavat ja käyttäytymissäännöt koirien sekä ihmisten suhteen. Kokenut kasvumyrskyt, sekä narttukoiran hormonimyrskyt. Opiskellut kaksi koiranvirkaa, aksan sekä ihmisen kanssa metästyksen.

Hyvä vuoden avaus

Ihan vuoden alkuun Masi, vanha jäärä ja perkuleenmoinen trimmattava, päätti että no olkoon ei hän enää jaksa pitää trimmishowtaan. Liian harvoin tulee sitä trimmailtua, sattuneista syistä, mutta nyt oli jo pakko. Sepä oli täysin rento jätkä, ei minkäänlaista ääntä, potkimista, rimpuilua, ei edes pientä nykimistä vaikka ajelin tassuja. Kynnet menivät samalla hyvällä mielellä. Olin ihan ällistynyt, mutta hyvä näin :)

Tiistaina oltiin CB-treeneissä. Surkee minä, koirat parempia. Zorrolla huonot haralleirtoomiset, niitä pitää treenata lisää, Sofilla paremmat. Sofia pitää vähän valvoa, rupeaa kuumumaan liiaksi.

Torstaina ekaa kertaa Ojangon uudessa hallissa, valitsin koiraksi Sofin kun me vaan tarvitaan enemmän treeniä. Treenitilanne oli kaoottinen, ei sellainen missä haluan olla mukana, mutta eiköhän se aikanaan selkene. Osaksi siksi meillä meni kunnolla plörinäksi, kuumu ohjaaja ja kuumu koira. Radan reunalla opiskeltiin sentään ''kisarengasta'' joka näyttää vähän erilaiselta (helpompi tehdä väärin) kuin mitä kotona tai seuralla on. Halli oli hyvä.

Perjantaina aamulla lähdettiin Sofin kanssa F-metsään siihen samaan ruokintapaikkaan. Siirtyminen sinne hihnassa ja kävelle oli siisti, vetämätön ja rauhallinen. Metsätiellä laskin irti ja sanoin pissalle, Sofi pysyi ihan lähellä ja pissasi, huikkasin vielä että teeppä kakka, Sofi teki, pyysin luokse ja pistin kiinni. Siististi, hallitusti ja hyvällä mielellä. Siirryttiin hakupaikalle, koira irti ja aloitettiin haku. Ekalla kerralla kääntyi hyvin pillistä, tokalla ei kääntynyt, kutsuin sen luokse (tuli, ei näyttänyt keskaria kuten tavallisesti) ja pidettiin pienet lähisulkeiset hyvällä mielellä. Aha, sanoi Sofi ja loppuaika meni tyylikkäästi niin että Sofi vastasi jokaiseen pillitykseen välittömästi. Ei tehty pitkän pitkää pätkää, kun halusin meille kummallekin onnistumisen. Kotiin käppäiltiin tyylikkäästi. Vitsit että oli hienoa!

Uudet kotisivut

Värkkäsin uudet kotisivut osoitteeseen www.anjankoirat.com
Edellisten pito jossakin maksoi jotakin, se harmitti ja kotonakin tuli sanomista.
Nyt on ilmaista, oli helppo tehdä ja päivitys sujuu kuten kuuluukin.
Domainista maksoin kympin kun sorruin hienosteluun :)