Taippareissa

SPA1

Pitkään luulin etten pääse Masin kanssa taippareihin, kun ei se ui (ui vihdoin 6 vuotiaana), eikä ainakaan nouda vedestä. Eikä Masia voi ''väkisin'' opettaa koska se paineistuu herkästi ja menee lukkoon. Ja minulla menee hermo, en vaan kestä asioita jotka tapahtuu liian hitaasti. Ehkä me ei työmerkeissä vaan sovita toisillemme. Tänä kesänä Masi kuitenkin yllätti ja löysi itsestään noutajan. En varmaankaan muistanut kirjoittaa siitä, mutta fb-päivitys tapahtumasta meni näin. Siinä oli kuulkaa rakkautta ilmassa, kuten usein Masin kanssa: 
''Kaunis luontokokemus Masin kanssa, joka siis ei ui, eikä nouda. Joella noudatin Zorroa ja Sofia vuotellen, ja kun Masi lähti kahlailemaan komensin toiset sivummalle. Odotin menisikö se ihan itse uimaan. Oli jo vatsaansa myöten ja ihan selvästi haki katseellaan pinnalta jotain noudettavaa, ei kuitenkaan löytänyt ja kääntyi pois. Sillon heitin damin kauemmaksi veteen ja ihan spontaanisti ilman mitään käskyä lähti Masi uimaan, otti damin suuhunsa ja toi sen minulle käteen asti. Se oli niin kaunista, sillä selvästi lakkasi taas joku geeni olemasta poikittain ja se löysi itsestään noutavan lintukoiran. Onnellinen oli Masikin, oltiin kumpikin ♥''
Joella nousi yksi asia mieleeni, taippareihin, ja ihan heti, ikinä ei voi tietää mitä huominen tuo. Sofi lähti tietysti mukaan samalla vaivalla.

Treenattiin näin:

• Heinäkuussa käytiin lotikolla heittelemässä dameja, Masi oli kehittänyt pakkomielteen damiin vedessä, se huusi niiden perään, siinä oli meille moottori. Enempää ei ehditty teenaamaan kun työt alkiovat. 
• Menneellä viikolla käytiin joella heittämässä riistapukkia ja tietenkään Masi ei enää veteen halunnut vaan ruikutti rannalla. Vähänkö otti päähän, oli pakko laittaa Sofi riistapukin perään sillä joki vei sitä mennessään. Kun Sofi oli hommansa tehnyt voitti Masikin pelkonsa ja toi pukin nätisti käteen. 
• Vedin niille verijäljen omassa pihassa, tulos oli täysi fiasko. Sofi meni siksakkia kuin risteilyohjus jäljen päällä ja taisi eksyä muille jäljille. Masi ei lähtenyt edes oikeaan suuntaan. No verijälkihän voi olla jopa pelottava, olen kuullut, ehkä en osannut, tai ehkä jälki ei ollut tekeytynyt tarpeeksi kauan. 
• Mari muistutti että jälki tehdään linnulla, no mistäpä minä linnun saan. Tuli seuraava aamu ja ulos mennessä Z ahdisti räksän nurkkaan, siitä tuli meille lintu. Ei kun jälkeä vetämään, mutta huonoin tuloksin taas, ei tainnut räksä kiinnostaa.

Niin että sekavin miettein lähdettiin. Ajattelin että Masi ei ehkä jäljelle lähde, kun taas Sofi lähtee jos se on tehty fasulla. Muilta osioilta odotin onnistumisia.

Lauantaina klo 7 lähtö Renkoon. Vedin koirille numerot 4 Masille ja 8 Sofille. Ne on mun onnennumerot, liittyen koris- ja hevoshistoriaan, jos jollain niin niillä pärjää (lottoa niillä ei ole vielä voitettu).

Sosiaalisuus
Masin numerossa oli ruksi ja siltä tarkistettiin siru. Seurasi hieman ongelmia kun tarkastaja tarrasi Masin korvaan ja rupesi vääntämään kaulaa ja sirua hollille. Hän ei murinaa kuullut, mutta minä kuulin. Jelpin vähän kädellä ja saatiin siru luettua ilman vahinkoa. Kummatkin koirat olivat porukassa hienosti ja tyynesti.

Haku ja laukaus
Mentiin metsään. Masi lähti neljäntenä koirana hakuosuudelle. Metsässä se touhusi omiaan, ihan vähän ohjasin muutaman kerran että näkivät miten se on ohjattavissa. Aika pian tuli laukaus, Masi pysähtyi ja kävi haistamassa pyssynpiipun (ei sille ole koskaan ammuttu) ja ohjasin sen hakuun. Tuomarin mielestä haku tehostui ampumisesta.
Sofin haku oli alkuun tosi hienoa, mutta kun se huomasi ettei siihen puututa se laajeni taippari-sopivaksi. Laukaus tuli ihan muutaman metrin jälkeen, ja sinne minne piippu osoitti, hävisi Sofi tavalla jota tuomari kuvasi räjähdykseksi, ja totisesti se yritti löytää linnun. Tuomari tykkäsi kovasti, oma lohtuni oli ettei lintua tietenkään löytynyt.

Jäljestys
Onneksi se oli fasu. Tämä meni ihan ihmeellisesti. Olin majalla näyttänyt fasua koirille, nyt sanoin Masille että etsi mamman fasu ja vein sen siihen alkuun (tai päästin, Masi oli ihan innoissaan). Sanoin jälki ja Masi pisti menoksi. Katselin niitä nauhoja joiden ohi mentiin ja Masi tiesi tarkkaan mitä tekee. Sitten tuli tenkkapoo, yhtäkkiä se rupesi vaeltelemaan ja etsimään, olin ihan pyörällä päästä, en tiennyt miten päin oltiin ja mihin pitäisi mennä. Ohjaaja sanoi että kehoita sitä, minä siihen että enhän mä tiedä minne. Sanoin jälki ja taas mentiin, ja hienosti loppuun asti. Se oli kuulemma vaikea jälki, siinä oli joku riistajuttu kesken kaiken jota jäljen tekijä oli joutunut kiertämään. Sanoivat että Masi ratkaisi tämän ongelman erinomaisesti. Vähänkö olin iloinen kun Masi veti niin älyttömän hienosti sen ainoan osuuden jota pelkäsin.
Sofin vaan päästin jäljelle ja se teki tarkan ja vauhdikkaan ajon häntä vauhdikkaasti vatkaten. Tiesin heti alussa että ollaan menossa loppuun asti. Kuljin perässä ja nautin.

Vesityö
Lampi oli tavattoman kaunis. Mentiin Masin kanssa rantaan, edessä oli noin metrin levyinen väylä josta olisi päässyt hyvin veteen, kaikki muu oli hyllyvää sammalmätästä. Masi istui sivulla ja oli täpinöissään, heitin pukin ja sanoin nouda. Eikä se voinut mennä siitä väylästä vaan etsi rannalta hyllyvän kohdan, yritti ja vikisi, sillä oli kauhea halu veteen ja noutoon, rohkeus ei vaan riittänyt. Tuli niin epätoivoinen olo, siinä ne menneet 8 vuotta vilisi silmissä ja katseli itseäni kuin ulkopuolelta. Siinä minä hoputin koiraa veteen johon se hulluna halusi mutta ei vaan uskalla. Masin ei koskaan ole meillä pakko mitään, mutta nyt oli piru vie PAKKO mennä veteen. Hoputin ja hiillostin, Masi paineistui varmasti, mutta fokus oli kaiken aikaa pukkiin, se halusi sen. Tuomari näki hyvin tilanteen ja käski höllätä. Hölläsin ja odotin, Masi teki hirmuisesti töitä, se oli ihan tuhannen mutkalla sammaltöyräällä ja yritti veteen. Lopulta se sai liuttua veteen, silloin tiesin että homma on voitettu, ja pukki tuli hienosti käteen asti. HUH!
Sofin kanssa mentiin seuraamalla rantaan, heitin pukin, käskin noutoon ja otin vastaan. Siinä se, eikä aikaa kulunut kuin hetki.

Herran pieksut että Masi teki lopusta jännän :) Päivä oli pitkä ja olin tyytyväinen että juuri Sofi oli kakkoskoirana ja porukassa tokavikana. Saatiin harjoitella paljon odottamista.
Nyt on Masin pakko-hommat ohi, toivotan sille onnellista ja pitkää loppuelämää. Sofin kanssa edetään kohti uusia seikkailuja.

Masin arvostelut

Sosiaalinen käyttytyminen
Reippaan oloinen vanha herra. Suhtautuu muihin koiriin rauhallisesti, melko välinpitämättömästi. Antaa koskea itseensä, mutta ei ole juurikaan kiinnostunut vieraista ihmisistä.
Haku ja laukaus
Erittäin vauhdikasta, innokasta hakua. Työskentely on itsenäistä ja pääasiassa ilmavainuista. Laukauksesta haku tehostuu, pillillä luokse.
Jäljestys
Reipasvauhtista, mutta tarkkaa työtä tekevä ''gentleman'', joka on erinomainen ongelman ratkaisija. Täysin itsenäinen suoritus. Fasaani kiinnosti.
Vesityö
Masi ui toistuvien käskyjen jälkeen ja nouti riistapukin hienosti rantaan.
Tottelevaisuus
Hyvä
Yhteistyö ja yleisvaikutelma
Yhteistyö toimii, kunhan ohjaaja muistaa vähän hellittää, eikä paineista koiraa liikaa.
Kokonaisarvostelu
Hyväksytty



Sofin arvostelut

Sosiaalinen käyttytyminen
Rauhallisesti ihmisiin ja toisiin koiriin suhtautuva nuori neiti, joka muuten tuntuu olevan luonteeltaan hyvin räväkkä.
Haku ja laukaus
Oikealla etäisyydellä tapahtuvaa innokasta, järjestelmällistä ja maavainuista hakua hakukuviolla. Itsenäistä työskentelyä, mutta myös tiiviistä ohjaamisesta saatiin näytös. Laukauksesta ''räjähti'', luoksetulo pillillä.
Jäljestys
Räväkkää menoa. Jäljestää maavainuisesti jäljen päällä edeten. Fasaani kiinnosti.
Vesityö
Reippaasti veteen. Toi riistapukin rantaan ohjaajalle.
Tottelevaisuus
Erittäin tottelevainen koira.
Yhteistyö ja yleisvaikutelma
Erittäin hyvin toimiva koira, kuuntelulla koko suoritusten ajan.
Kokonaisarvostelu
Hyväksytty