maanantai 5. joulukuuta 2011

Menettääkö turbo tehojaan :)

Ei sentään, mutta menneellä viikolla oli muutama päivä jolloin lattia pysyi ihan lattialla ja toivoni heräsi josko Sofi-neito järkiintyisi. Pari rauhallista päivää kuitenkin riitti, sitten alkoi taas barrikadien muodostus oven taakse. Muovimatosta on enää riekaleita jäljellä ja laitoin betonin suojaksi suuren käytävämaton, se meni rikki puhki saman tein. Pelottaa, että  joku noista pissaa tai kakkaa betonille, sehän imaisee kaiken eikä hajusta pääse koskaan eroon. Onneksi ovat kaikki siistejä ja varmavatsaisia eikä vahinkoja ole tullut.

Tiistaina oltiin Sofin ja Zorron kanssa CB-treeneissä, kouluttajana oli Nina. Hyvin meni, vaikka jouduin juoksemaan kummankin kanssa peräjälkeen, koska oltiin ainoat medit. Rankkaa, mutta ehdottomasti iloista ja palkitsevaa. Menen aina ensin Zorrolla, se on niin tottunut huonouksiini, Sofin otan kun koutsi on laittanut minua ensin vähän ruotuun.


Keskiviikkona Maran treeneissä juostiin tällaista putkeenlähetysrataa (ASB). Seiskaputken paikalla oli pöytä josta Sofi liukui ensin yli, se oppii varmasti lopulta hillitsemään vauhtiaan. Pyöritysrteeni oli minulle valaiseva, sinne piti oikeasti mennä sekaan että koiralla oli ohjaus koko ajan päällä.

Perjantaina nautiskeltiin Sofin kanssa Heinin reeneissä. Heini-raukka yritti kovin saada minua vekkaamaan. Toiseen suuntaan onnistui lopulta, mutta oikealla kädellä ei niinku millään.

Lauantaiaamuna Markolla ja minulla oli lähtö Vierumäelle pikkujoulu-/romantiikkaretkelle. Marko kuitenkin nukkuin aamun pitkäksi ja minä karkasin koirien kanssa metsään. Oli aivan ihana ilma, pitkästä aikaa saatiin nauttia auringosta. Pois ei oltais tultu millään, nautittiin ja harjoiteltiin vähän metästystäkin Sofin kanssa. Ei mennyt ihan pieleen :)

Lauantaista sunnuntaihin oltiin Markon kanssa reissussa. Liikuttiin, syötiin, nautittiin ja ylläri ylläri, jorattiin. Meillä ei ole yhteistä joraushistoriaa, minä tanssin aikoinani liikkumisen riemusta paljonkin, mutta kun tapasin Markon se jäi. Siihen aikaan kaikki oli aina tolkuttomasti kännissä, tupakansavu häiritsi ja jäi vaatteisiin kiinni, musiikki oli niin kovalla ettei voinut keskustella. Kerran muistan lähteneen heti alussa pois koska korvat alkoivat soida, ajattelin etten kuulovammaa kuitenkaan halua. Nyt kaikki oli paremmin. Hotellissa oli sopivasti 80-luvun teemadisko. Ei niitä kipaleita ollut kuin nimeksi ja niissäkin ihmesovitukset, mutta hytkyttiin me uudemmatkin. Heinolassa käytiin Trekki-myymälässä ostoksilla, toivottavasti tarkenen nyt paremmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti