Pahuksen talvi tuli, eikä tässä rutinat taida auttaa, lusittava se on. Mutta kun kenttäkin on jäässä :(
Keskiviikkona oli taas seuran treenit. Alkeiskurssi etenee mukavasti, tekevät jo ihan rataa. Nyt pystyn suunnittelemaan peräkkäiset treenit niin että homma toimiin jouheasti, eikä aika hukkaannu suuriin muutoksiin. Ja kas kummaa, radat ovat olleet törötysratoja, pientä liikettä sivusuunnassa ja paljon lähettämistä. Tai kyllä noi muut juoksee, mutta minä lähettelen. Zorro on opetellut juoksukontakteja längistä etupalkalla. Eikä siitä tule mitään... juoksee puomin hyvin, pysähtyy haraan, eikä suostu jatkamaan vaikka mitä tekisin, luvasta vasta lähtee. Meinaan kuolla nauruun sen kanssa :D No eipä hätää, olkoon ne länget siinä heti seuraavana, että pysyy ajatus alaspäin. Kyllä se kisoissa sitten lähtee...
Torstaina Lotta oli Sofin kanssa Juhalla, hyvin oli kai taas mennyt. Niin ja ovat menossa kisoihin! Itepäisyyspäivänä Janakkalassa on tosi mielenkiintoiset kisat, paljon hienoja koirakoita Sofin ja Lotan lisäksi, enkä minä pääse edes katsomaan. Mutta mulle on luvattu videota, vihdoinkin näen mitä ne siellä aksassa tekee.
Lauantaina pääsin cockeritiimin treeneihin Pornaisiin. Tehtiin hausta ylösajoa. Meidän ongelmahan on että Sofi lähtee paukkuun, niin lähti nytkin. Siinä oli vaan salamana vaihdettava tunteet raivosta iloon. Paukusta lähteminen nosti raivon, mutta noudon haluasin innokkaana käteen ja sain myös. Uusi yritys toi saman tuloksen, Sofi istui ylösajosta, mutta paukusta lähti. Siinä oli jengiä aika paljon sitä pysättämässä, mutta Sofi selvitti syöksyilevät ja karjuvat esteet, ja haki linnun. Mahtaa se pitää meitä ihmisiä vähän kummallisina! Tehtiin sille ylösajoa kuolleella linnulla, jo kolmannella kerralla sain sen siivosti istumaan :P Tuolle paukulle pitää tehdä jotain, se niin tietää mitä siitä paukusta seuraa.
Noin muuten, se haku oli vähän vallatonta. Kun toka sessio alkoi taas vallattomasti, niin mulla meni hermo, suutahdin totaalisesti ja nakkasin sen autoon. Koira ehti olla autossa vain noin minuutin, sitten tuli meidän vuoro, mutta se minuutti auttoi ja Sofilla oli korvat. Ihan hyvä muistutus mulle, kun siinä on pyssymiehet ja hajut hollilla, niin sillähän näköjään saalistushimot nousee.
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
tiistai 27. marraskuuta 2012
Suunnitelma B
Nythän on niin että mun jalka on rikki ja Sofi jäi tyhjäksi. Oli pakko keksiä jotain, jolla saan itseni rauhoitettua potemaan, ja Sofin jo kahden kuukauden ''sairasloman'' päätökseen.
Tällä mun elämäntyylillä jalka ei parane ikinä, päinvastoin, rikon sitä lisää. Aluksi oli revähtänyt takareisi, sidoin sen ja kinkkasin menemään. Seurasi huonot asennot, tulehtui perslihas, tuli se p-faskiitti. Onnistuin tekemään yhdestä vaivasta kolme \o/. Mutta nyt piisaa, olen puolessa välissä elämääni ja tarvitsen tätä kroppaa vielä.
Toinen juttu. Sofin kanssa olen treenannut kinkkaamalla, paikallaan seisten, yhden askeleen lähetyksillä. Monen koiran kanssa se ei onnistu, enkä halua sitä kauempaa Sofinkaan kanssa tehdä. En halua sen tottuvan pieniin pätkiin ja paikoillaan töröttävään irvistelevään ohjaajaan. Haluan sen tekevän aksaa jossa ohjaajakin liikkuu. Enkä suostu nyt treenaamaan sen kanssa, tunnen itseni, kinkkaan kuitenkin ja jalka ei parane. Pakko päästää hetkeksi irti.
Löysin Sofille kivan/hyvän rodusta kiinnostuneen kuskin. Sovittiin että hän ohjaa Sofia samoissa kisoissa missä omaa koiraansakin. Lisäksi hän treenaa Sofin kanssa, toivon pääseväni seuraamaan treenejä ja oppimaan sitä kautta. Sikäli jännä juttu, että en tuntenut Lottaa aikaisemmin lainkaan, en ole ollut hänen koulutuksissaan, tai mitenkään törmännyt. Mutta kaikki, ihan kaikki kehuivat ja tavattuani hänet, täytyy sanoa että tykkäsin :)
Zorron kanssa jatkan vanhaan tyyliin, teen pientä, vahvistan mitä tarvitsee. Zorroa olen niin paljon aikojen alusta treenannut että sen kuuluukin päästä nyt vähemmällä, on se niin paljon joutunut mun kanssa huhkimaan. Ja sillä on jo SM:iin ja karsintoihin tarvittavat tulokset.
Sofin juoksut meni näin:
6.11. alkoi tiputtelu
to 16.11. ell ovulaatiohetken määritys (pe, la, su, juoksujen 10.-12. pv)
la 18.11. ensimmäinen astutusyritys (juoksujen 11. pv)
su 19.11. toinen astutusyritys (juoksujen 12. pv)
19.-21.11. Ullalla sulhon kanssa
21.11. tulee kotiin, huilaa hetken ja vaatii zorroa selkään
22.11. taitaa olla ohi koko juoksuhommeli
Ahdisteli kovasti omia uroksia, tyrkytti peffaa ja pakotti selkään. Vieraille uroksille ei lämmennyt, sanoi kipakasti ei. Kotiin tultuaan huili hetken ja yritti taas lisääntyä.
Tällä mun elämäntyylillä jalka ei parane ikinä, päinvastoin, rikon sitä lisää. Aluksi oli revähtänyt takareisi, sidoin sen ja kinkkasin menemään. Seurasi huonot asennot, tulehtui perslihas, tuli se p-faskiitti. Onnistuin tekemään yhdestä vaivasta kolme \o/. Mutta nyt piisaa, olen puolessa välissä elämääni ja tarvitsen tätä kroppaa vielä.
Toinen juttu. Sofin kanssa olen treenannut kinkkaamalla, paikallaan seisten, yhden askeleen lähetyksillä. Monen koiran kanssa se ei onnistu, enkä halua sitä kauempaa Sofinkaan kanssa tehdä. En halua sen tottuvan pieniin pätkiin ja paikoillaan töröttävään irvistelevään ohjaajaan. Haluan sen tekevän aksaa jossa ohjaajakin liikkuu. Enkä suostu nyt treenaamaan sen kanssa, tunnen itseni, kinkkaan kuitenkin ja jalka ei parane. Pakko päästää hetkeksi irti.
Löysin Sofille kivan/hyvän rodusta kiinnostuneen kuskin. Sovittiin että hän ohjaa Sofia samoissa kisoissa missä omaa koiraansakin. Lisäksi hän treenaa Sofin kanssa, toivon pääseväni seuraamaan treenejä ja oppimaan sitä kautta. Sikäli jännä juttu, että en tuntenut Lottaa aikaisemmin lainkaan, en ole ollut hänen koulutuksissaan, tai mitenkään törmännyt. Mutta kaikki, ihan kaikki kehuivat ja tavattuani hänet, täytyy sanoa että tykkäsin :)
Zorron kanssa jatkan vanhaan tyyliin, teen pientä, vahvistan mitä tarvitsee. Zorroa olen niin paljon aikojen alusta treenannut että sen kuuluukin päästä nyt vähemmällä, on se niin paljon joutunut mun kanssa huhkimaan. Ja sillä on jo SM:iin ja karsintoihin tarvittavat tulokset.
Sofin juoksut meni näin:
6.11. alkoi tiputtelu
to 16.11. ell ovulaatiohetken määritys (pe, la, su, juoksujen 10.-12. pv)
la 18.11. ensimmäinen astutusyritys (juoksujen 11. pv)
su 19.11. toinen astutusyritys (juoksujen 12. pv)
19.-21.11. Ullalla sulhon kanssa
21.11. tulee kotiin, huilaa hetken ja vaatii zorroa selkään
22.11. taitaa olla ohi koko juoksuhommeli
Ahdisteli kovasti omia uroksia, tyrkytti peffaa ja pakotti selkään. Vieraille uroksille ei lämmennyt, sanoi kipakasti ei. Kotiin tultuaan huili hetken ja yritti taas lisääntyä.
tiistai 20. marraskuuta 2012
Hurjan paljon kaikenlaista
Aikamoinen viikko takana, paljon tapahtumia vaikka minä en tehnyt mitään.
Keskiviikkona Zorron kanssa vuokkosilla. Tarkoitus oli liittää uudet länget agilityjuttuihin ja pistää ne puomin perään. Mutta, ja tietysti, unohdin ne kotiin.
Toisista ihmisistä on vaikea kirjoittaa, mutta sanotaanko nyt vaikka niin että viime viikolla tuli mielenkiintoinen yhteydenotto. Siitä seurasi se että Sofi juoksi torstain Orenius-treeninsä yhden taitavan agilityihmisen kanssa. Kyse oli kai kiinnostuksesta rotua kohtaan. Minä en ollut varma suostuuko Sofi juoksemaan vieraan kanssa ja ajoin pois treenien ajaksi. Hyvin oli heillä kuitenkin mennyt. Jännää, mutta ei tästä enempää ;)
Perjantaina Sofi kävi Ullan kanssa eläinlääkärillä ovulaatiohetken jossain määrittämisessä. Tulokseksi tuli muistaakseni että tärppipäivät ovat pe, la ja su.
Lauantaina olin seuraamassa metsästyskoetta Pornaisissa, Lahan kartanon lähellä. Ilma ja maisemat olivat hienot, samoin koirat, kuljin Oskun ja Ringon perässä. Ringo oli tietysti upea, mutta niin oli Oskukin, oli oikein nautittava kokemus. Jalka ei nauttinut, oli ihan helvettiä liikkua jyrkillä joentörmillä ja ylittää ojia.
Lauantai-iltana ajettiin Ullan kanssa Lammille tapaamaan Sofille valittua Spot-sulhoa. Siinä me aikamme pyörittiin, mutta Sofi joka kotona yritti kovin lisääntyä Zorron kanssa, ei laisinkaan lämmennyt sulholle. Ei onnistunut astutus.
Sunnuntaina ajeltiin Astrakanin fasaanitilalle uudelleen tapaamaan sulhoa. Aikamme siellä pällisteltiin, kummenpaa ei tapahtunut. Lopulta vein Sofin ja Spotin Ullan luo kuhertelelemaan. Meille tuli vaihdokkaana isä-Eddie.
Nyt on elelty pari päivää näin, paha vaan että Sofi ei halua lisääntyä. Elämä Eddien kanssa on ollut mukavaa, se on helppo ja symppis otus, vaikka onkin aika vauhdikas kaveri. Hermot sillä on ihan rautaa, fasutkin se kestää kuumentumatta. Zorronkin kanssa pärjää, Masin kanssa tietysti myös. Mutta jos Z osaisi puhua se pyytäisi tuomaan hoitoon kivoja pieniä narttuja, eikä aina näitä atleettisia uroksia.
Alkuperäinen suunnitelmani oli että Sofi tiinehtyisi ja hoitaisi kohta pientä luppakorvalaumaa, sillä välin minä kuntouttaisin jalkani. Jos ei ihmeitä tapahdu niin tuo suunnitelma jäi toteutumatta. Jotain oli keksittävä - pieni vinkkaus, siihen vastattiin, suunnitelma B on jo kehkeytymässä.
Keskiviikkona Zorron kanssa vuokkosilla. Tarkoitus oli liittää uudet länget agilityjuttuihin ja pistää ne puomin perään. Mutta, ja tietysti, unohdin ne kotiin.
Toisista ihmisistä on vaikea kirjoittaa, mutta sanotaanko nyt vaikka niin että viime viikolla tuli mielenkiintoinen yhteydenotto. Siitä seurasi se että Sofi juoksi torstain Orenius-treeninsä yhden taitavan agilityihmisen kanssa. Kyse oli kai kiinnostuksesta rotua kohtaan. Minä en ollut varma suostuuko Sofi juoksemaan vieraan kanssa ja ajoin pois treenien ajaksi. Hyvin oli heillä kuitenkin mennyt. Jännää, mutta ei tästä enempää ;)
Perjantaina Sofi kävi Ullan kanssa eläinlääkärillä ovulaatiohetken jossain määrittämisessä. Tulokseksi tuli muistaakseni että tärppipäivät ovat pe, la ja su.
Lauantaina olin seuraamassa metsästyskoetta Pornaisissa, Lahan kartanon lähellä. Ilma ja maisemat olivat hienot, samoin koirat, kuljin Oskun ja Ringon perässä. Ringo oli tietysti upea, mutta niin oli Oskukin, oli oikein nautittava kokemus. Jalka ei nauttinut, oli ihan helvettiä liikkua jyrkillä joentörmillä ja ylittää ojia.
Lauantai-iltana ajettiin Ullan kanssa Lammille tapaamaan Sofille valittua Spot-sulhoa. Siinä me aikamme pyörittiin, mutta Sofi joka kotona yritti kovin lisääntyä Zorron kanssa, ei laisinkaan lämmennyt sulholle. Ei onnistunut astutus.
Sunnuntaina ajeltiin Astrakanin fasaanitilalle uudelleen tapaamaan sulhoa. Aikamme siellä pällisteltiin, kummenpaa ei tapahtunut. Lopulta vein Sofin ja Spotin Ullan luo kuhertelelemaan. Meille tuli vaihdokkaana isä-Eddie.
Nyt on elelty pari päivää näin, paha vaan että Sofi ei halua lisääntyä. Elämä Eddien kanssa on ollut mukavaa, se on helppo ja symppis otus, vaikka onkin aika vauhdikas kaveri. Hermot sillä on ihan rautaa, fasutkin se kestää kuumentumatta. Zorronkin kanssa pärjää, Masin kanssa tietysti myös. Mutta jos Z osaisi puhua se pyytäisi tuomaan hoitoon kivoja pieniä narttuja, eikä aina näitä atleettisia uroksia.
Alkuperäinen suunnitelmani oli että Sofi tiinehtyisi ja hoitaisi kohta pientä luppakorvalaumaa, sillä välin minä kuntouttaisin jalkani. Jos ei ihmeitä tapahdu niin tuo suunnitelma jäi toteutumatta. Jotain oli keksittävä - pieni vinkkaus, siihen vastattiin, suunnitelma B on jo kehkeytymässä.
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Juoksut, normaalia vaivaa ja vähän muuta
Hiljaista on ollut. Treenit on kinkattu, mutta vähän ne ovat sellaisia nyyhkyleffoja olleet. Perjantaina Sofi kävi kennelyskärokotuksella.
Lauantaina sovittelin ''paljasjalkakenkiä'', valitsin lopulta Feelmaxit koska niissä oli ohuin pohja. Ajatus näistä tuli kun tajusin että tekonurmella treenatessani heitän aina lopulta kengät pois ja kinkkaan sukkasillani. Sain todella hyvää palvelua Järvenpään Intersportissa, kenkiä oli myymässä nuori nainen joka oli koulutettu jalkahoitaja tai jotain. Tiesi lihakset, niiden kiinnittymiset sekä yhteisvaikutukset. Kuulosti tarkalleen erilaiselta kuin ne perhanan terkkarityypit. Palautui vähän usko hoitotaitoon ja aion varata ajan hänen suosittelemalleen jalkatyypille.
Olen käyttänyt koiria metsässä ja liikkunut siellä omaan tahtiini. Siinä sivussa ollaan treenattu Sofin kanssa, toiset ovat ''kätevänä'' häiriönä. Olen ollut aika tyytyväinen meihin ja onneksi on ollut tämä harrastusmuoto. Sunnuntaina kun päästin koirat ulos, otin Sofille muutaman istumisharjoituksen riistapukin kanssa. Olin käppäilemässä autolle, kun p-kummun takaa nousi fasun. En nähnyt koiria, alkoi kaamea kalabaliikki ja fasuja rupesi nousemaan tiekummulta. Minä viheltelin kaikkea, en yhtään tiennyt missä Sofi oli. Ehdittyäni paikalle, Sofi istua törötti sen ekan fasun nousupaikalla ja Zorro hääräsi tiekummulla. Sofi oli siis istunut ekalle fasulle ja siinä silmät selällään seurannut Zorron edesottamuksia, eikä siihen mielentilaan mamman viheltelyt välittyneet. Tuohon istumiseen olen tosi tyytyväinen, sekä siihen ettei Sofi nykyään (ainakaan aina) ajattele lähtevänsä perään. Näitä lentoonlähtö/unohda koko juttu -harjoituksia on ollut kiitettävästi.
Tiistaina 6.11. Sofilla alkoi juoksut. Ojankoon se ei nyt pääse, mutta Oreniukselle pääsi pöksyt jalassa. Mitenkään eivät pöksyt tai mamman juoksemattomuus Sofia vaivaa, aina posottaa sata lasissa. Zorron kanssa joutuu enempi miettimään mitä tekee, sen moottori yskäisee herkemmin. Pöksivät kovasti.
Zorrolle värkkäsin puutarhurin länget. Kokeiltiin pari kertaa. Z on sellainen koira että kun se pentuna oppi oppimaan, niin loppu on ollut yhtä nautintoa. Yhden kerran pidin targettia ihan äärellä, sen jälkeen se tiesi miten temppu tehdään.
Lauantaina sovittelin ''paljasjalkakenkiä'', valitsin lopulta Feelmaxit koska niissä oli ohuin pohja. Ajatus näistä tuli kun tajusin että tekonurmella treenatessani heitän aina lopulta kengät pois ja kinkkaan sukkasillani. Sain todella hyvää palvelua Järvenpään Intersportissa, kenkiä oli myymässä nuori nainen joka oli koulutettu jalkahoitaja tai jotain. Tiesi lihakset, niiden kiinnittymiset sekä yhteisvaikutukset. Kuulosti tarkalleen erilaiselta kuin ne perhanan terkkarityypit. Palautui vähän usko hoitotaitoon ja aion varata ajan hänen suosittelemalleen jalkatyypille.
Tiistaina 6.11. Sofilla alkoi juoksut. Ojankoon se ei nyt pääse, mutta Oreniukselle pääsi pöksyt jalassa. Mitenkään eivät pöksyt tai mamman juoksemattomuus Sofia vaivaa, aina posottaa sata lasissa. Zorron kanssa joutuu enempi miettimään mitä tekee, sen moottori yskäisee herkemmin. Pöksivät kovasti.
Zorrolle värkkäsin puutarhurin länget. Kokeiltiin pari kertaa. Z on sellainen koira että kun se pentuna oppi oppimaan, niin loppu on ollut yhtä nautintoa. Yhden kerran pidin targettia ihan äärellä, sen jälkeen se tiesi miten temppu tehdään.
maanantai 5. marraskuuta 2012
Kotiaksaa
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Sofi 2-v + meilletulovideo
Sofin 2-vuotis synttäreiden (18.10.) kunniaksi etsin ja julkaisin Sofin meilletulovideon. Siinä Sofi saapuu uuteen kotiin, sekä tapaa Masin ja Zorron. Näköjään olen yrittänyt muokata videota ja epäonnistunut surkeasti, tulos on aika söötti. Nykyään leikkaan alusta ja lopusta liiat pois + vähennän ääntä (muuten en jaksa katsoa/kuulla niitä).
11.12.2010 kirjoitin näin:
''Sisällä päästin Sofin ensin tutkimaan hieman paikkoja. Masin makuupaikka sohvapöydän nurkalla piti haistella huolella. Pienen tutkimusmatkan jälkeen otin pennun syliin ja käytiin yhdessä vapauttamassa kollit makkarista. Hienosti meni kaikki, kummatkin pojat oli hienoja ja ihania, Zorron iloinen häntä paukutteli pentua pläsiin, mutta siihen se saa tottua. Uuteen kotiin saapumisesta on videokin, mutta vielä ei osata laittaa sitä näytille.
Unet Sofi nukkui makkarissa häkissä, pojat oli sillä välin metsässä ja minä tein ruuan. Hyvin nukkui, kävin sitä välillä katsomassa ja kun se viimein heräsi käytiin taas ulkona pissalla.
Poikain kanssa Sofi söi sapuskansa ja hyvin maittoi, mitään ei kuppiin jäänyt ja hotona veti. Meillä kaikki syö hyvin, tai siis ylihyvyin ; )
Sofi on jo tutkinut melkein koko talon, rohkeasti se vetää pitkin huushollia. Olkkarin matosta ollaan käyty pientä keskustelua, pennun mielestä se on yks iso pehmolelu jota pitäis järsiä ja kurittaa, minä ilonpilaajana olen toista mieltä. Pojat ovat olleet sille hyviä kavereita, Masikin sanoo vain nätisti että älä tuu liikaa häiritsemään. Zorro hyörii ympärillä lelu suussa ja yrittää saada Sofia leikkiin. Ihan vielä Sofi ei ole uskaltanut, mutta pientä lelusta nappaamista on jo ilmassa. Zorro on vielä niin hirmu iso ja sillä on se mahottomasti heiluva häntä. Eiköhän Sofi pian tuosta kasva ja Zorro on vielä paiseessa sen kanssa!''
11.12.2010 kirjoitin näin:
''Sisällä päästin Sofin ensin tutkimaan hieman paikkoja. Masin makuupaikka sohvapöydän nurkalla piti haistella huolella. Pienen tutkimusmatkan jälkeen otin pennun syliin ja käytiin yhdessä vapauttamassa kollit makkarista. Hienosti meni kaikki, kummatkin pojat oli hienoja ja ihania, Zorron iloinen häntä paukutteli pentua pläsiin, mutta siihen se saa tottua. Uuteen kotiin saapumisesta on videokin, mutta vielä ei osata laittaa sitä näytille.
Unet Sofi nukkui makkarissa häkissä, pojat oli sillä välin metsässä ja minä tein ruuan. Hyvin nukkui, kävin sitä välillä katsomassa ja kun se viimein heräsi käytiin taas ulkona pissalla.
Poikain kanssa Sofi söi sapuskansa ja hyvin maittoi, mitään ei kuppiin jäänyt ja hotona veti. Meillä kaikki syö hyvin, tai siis ylihyvyin ; )
Sofi on jo tutkinut melkein koko talon, rohkeasti se vetää pitkin huushollia. Olkkarin matosta ollaan käyty pientä keskustelua, pennun mielestä se on yks iso pehmolelu jota pitäis järsiä ja kurittaa, minä ilonpilaajana olen toista mieltä. Pojat ovat olleet sille hyviä kavereita, Masikin sanoo vain nätisti että älä tuu liikaa häiritsemään. Zorro hyörii ympärillä lelu suussa ja yrittää saada Sofia leikkiin. Ihan vielä Sofi ei ole uskaltanut, mutta pientä lelusta nappaamista on jo ilmassa. Zorro on vielä niin hirmu iso ja sillä on se mahottomasti heiluva häntä. Eiköhän Sofi pian tuosta kasva ja Zorro on vielä paiseessa sen kanssa!''
lauantai 27. lokakuuta 2012
Flunssa + muuta pientä
Elämä kulkee urallaan, tällä hetkellä aika syvällä. Takareisi revähti alkukuusta, eikä parane kun minä en kykene rauhoittumaan. Alkuviikosta tulehtui kantapään joku juttu, kesken työpäivän vaan huomasin ettei jalkaa voinut laittaa maahan. Onneksi jalkavaivat osuivat samaan jalkaan. Nyt tuli vielä karsea räkätauti. Jollain pervolla tavalla olen kuitenkin tyytyväinen, ehkä nyt pystyn olemaan paikoillani kun vaivoja on tarpeeksi. Ja hyvä että tulivat samaan aikaan, ettei kaikkea tarvitse erikseen sairastaa.
Sofi tähtisilmä kävi keskiviikkona silmätarkastuksessa, olivat hyvät. Torstaina madotin koirat.
Torstaina mentiin Orenius-treeneihin, olin farkkukuosissa ja ainoastaan seisoskelin. Ällistyttävän hyvin meni, vaikka Juhalla on juoksuradat. Esim tämä alla oleva kohta, tultiin aalta, siitä rengas ja eteenpäin. Ihan parilla askeleella koko höskä, paitsi että mun putkijarru ei toimi. Ajattelin hoitaa 8-kepit näin: takaakierto, niisto, sokkari, 9-hyppy, päällejuoksu 10-hypylle, mutta eipä onnistunut kun mun sokkarit on niin huonoja (täytyy harjoitella). Juha käski tekemään pakkovalssi/jaakotuksen 9-hypylle ja takaaleikkaamalla 10 ja lähetys kepeille. Pirskatti että toimi hyvin, Sofi haki avokulmaan ihan täydellisesti.
Sofi tähtisilmä kävi keskiviikkona silmätarkastuksessa, olivat hyvät. Torstaina madotin koirat.
Torstaina mentiin Orenius-treeneihin, olin farkkukuosissa ja ainoastaan seisoskelin. Ällistyttävän hyvin meni, vaikka Juhalla on juoksuradat. Esim tämä alla oleva kohta, tultiin aalta, siitä rengas ja eteenpäin. Ihan parilla askeleella koko höskä, paitsi että mun putkijarru ei toimi. Ajattelin hoitaa 8-kepit näin: takaakierto, niisto, sokkari, 9-hyppy, päällejuoksu 10-hypylle, mutta eipä onnistunut kun mun sokkarit on niin huonoja (täytyy harjoitella). Juha käski tekemään pakkovalssi/jaakotuksen 9-hypylle ja takaaleikkaamalla 10 ja lähetys kepeille. Pirskatti että toimi hyvin, Sofi haki avokulmaan ihan täydellisesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)