Eilen kun käytin koiria aamupissalla, sai Sofi jotain nokkaansa ja lähti patiokumpua kohti. Minä vähän jäädyin enkä osannut sanoa mitään ja koira meni menojaan. Patiokummun takaa alkoi kuulua haukuntaa ja minä olin ihan ihmeissäni sillä eihän Sofi normisti esim fasuille hauku. Pojat ei tajunneet tapahtumista mitään ja sain ne näppärästi vietyä sisälle. Lähdin hakemaan Sofia mutta se tulikin niska- ja perskarvat pystyssä vastaan heti etuovella. Pakko oli lähteä katsomaan mitä ihmettä siellä puutarhassa oli ja pitkältä kummulta löysin aivan älyttömän suuren valkoharmaan jäniksen. Eikä totisesti ollut mikään arkajalka, sille joutui ihan urakalla möykkäämään että se suostui siirtymään naapurin puolelle. Se oli luultavasti sama jänis joka on syönyt meiltä tänä talvena omenapuun, rautatienomenapuun, vadelmat, ruusuja ja tosi monta norjanangervoa, samalla se on ruokkinut koiria pipanoillaan, joita ne alituiseen etsivät ja ahmivat. Nyt sain kauniin kiitoksen ruokinnasta kun jänis ilmeisesti antoi Sofille köniin, tai ainakin se pysyi paikoillaan eikä Sofin saalisvietti päässyt roihahtamaan.
Tänä aamuna 3 komiaa fasukukkoa tepasteli patiokummulla. Tulivat joelta päin ja kävelivät tontin halki häviten naapuriin. Koirat ovat jo pitkään haistelleet joelta päin tulevia tuulahduksia, mutta hysteriaa ei ole ollut lainkaan. Nyt laitoin Sofin liinaan ennen kuin uskalsin ulos, mutta sepä yllätti olemalla aivan tyyni ja rauhallinen. Ei mitään ongelmaa hajuista, jos joutui leikeissään etäämmälle, tuli heti kun kutsuin. Muutenkin Sofi on ollut hyvin rauhallinen, mukava ja hauska, entisaikojen tahdonjuostafasunperässä-levottomuudesta ei ole tietoakaan. Kyllä me vielä metästysnäytetään ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti