Hillan eka ylösajo

Maija, Hilla, Peltsi, Minttu ja Lumia

vain Pii puuttu, muuten on koko sisarussarja

Kuukausi sitten opiskeltiin metsästysjuttuja kolmen kennelin riistatreenissä Lohjalla, Hillan kasvattajan luona. Jakauduimme pienryhmiin, me osuttiin kivasti Lahjakas-ryhmään. Lähdettiin lintutilalle jossa asusteli fasuja ja kyyhkysiä. Ensimmäinen rasti oli tilan pihapiirissä, koirat istuivat ringissä ja niille näytettiin kyyhkysiä. Tilanne oli rauhallinen, linnut lepattivat siipiään ja ne päästettiin lentoon koirien katsoessa. Seuraavaksi lähestyttiin lintua hakukuviolla, tehtiin ylösajo ja istuttiin. Tämä onnistui meillä hienosti, Hilla oli kuuliainen ja todella rauhallinen ylösajon jälkeen. Siirryttiin luontoon, ojan penkalle oli laitettu fasu. Hilla ja Maija lähestyivät sitä haulla ja istuivat kumpikin hienosti kun lintu pölähti lentoon. Oli rento meininki.

Iltapäivä meni noutotreenissä. Tehtiin muistamisharjoitusta, eteenlähetystä sekä markkeerattuja noutoja. Ihan hienosti Hilla nouti, rivityöskentely oli uutta ja mukavaa, hieman saatettiin pulista. Meidän ryhmä oli niin taitava että saatiin extrana laukauksesta istumista. Siinä kävi perinteisesti eli Hilla ei tykännyt, se jättäytyi jälkeen, mutta nouti kyllä hyvin. Vaikka Hillaa jänskättää ampuminen, se ei onneksi vähennä noutointoa. 

Sunnuntaiaamuna lähdettiin maastoon kertomaan Hillalle mitä hyötyä/iloa laukauksesta on. Mentiin pellolle tarkoituksena tehdä ylösajo, sekä tiputtaa ja noutaa fasu. Hilla teki vuorollaan hienoa hakua, innokasta ja tottelevaista. Fasu oli laitettu heinien alle talteen. Tultiin fasulle ja tajuttiin ettei se sieltä märän heinätuppaan alta mihinkään pääse. Kaivoin sitä esiin, oli aika hassu tilanne. Lisäksi lintu oli ihan märkä eikä olis lähtenyt lentoon. Käskin ''kiinni'' ja Hilla pölläytti sen lentoon. Pum, osuma ja lintu tippui metsään. Hilla liikkui muutaman metrin, mutta istui sitten nätisti ja rauhassa. Minä sen sijaan olin pyörällä päästäni. Mietin menikö Hilla liikaa perään ja miten siihen pitäisi reagoida. Onneksi ampuja puuttui tilanteeseen ja sanoi että hänen mielestään olen epäreilu nuorelle koiralle ja että se oli täydellinen ylösajo. Sepäs helpotti ja lähetin Hillan noutoon. Hilla painui metsään ja tuli kohta fasun kanssa takaisin. Voi sitä onnea, meidän eka fasu.

Iltapäivällä oli vielä hakureeniä. Hilla alkoi ehkä vähän jähmeästi mutta toisella vetäisyllä oli jo melko täydellinen. Minulla oli helppoa kun koira ehti istua itse kouluttajan heittoihin ja laukauksiin. Minulla oli pidemmät piuhat, se tuli näin todistetuksi. Oli hieno reenisessio koko viikonloppu, tykkäsin kovin.

Lisää tykkäämisen kohteita. TuuKK vuokrasi Jaun entisen aksahallin. Ollaan tehty jonkun verran talkootöitä, paikattiin vanha matto ja asennettiin sen päälle uusi hieno Jutagrass matto. Kyllä nyt kelpaa reenailla. Lisäksi hommasin vapaareenikortin, mistähän sitä vapaata aikaa sais vielä järjestettyä. Lokakuussa alkoivat viikkoreenit. Koulutan ja reenaan Hillan kanssa maanantaisin, Sofi reenaa tiistaisin. Tiistaina on kai aina joku ulkopuolinen kouluttaja, nyt ekalla kerralla oli Maiju Korhonen. Tykkäsin hänestä, oli kiva rata, hyvät ohjeet ja koirakin oli hieno.

Oltiin viime viikonloppuna pitkästä aikaa kisoissa. Taas meinasi tulla tupla, kuten viimeksikin (rima tippui). Nyt minulta pääsi pieni peruutus ja jäin jälkeen, tuloksena hylly. Seuraavalta radalta saatiin hulvattoman hauska nolla, törttöiltiin sen verran väljässä kohdassa ettei tullut virhettä. Muutenkin oli hienot kisat, maajoukkueen medit viimeistelivät siellä kisakuntoaan. Fiilis oli huipussaan kun saatiin katsella heidän upeita vetojaan. Tsempit maajoukkueelle viikonlopun MM-kisoihin!