Koko viikko yhtä hulabaloota, yritän tähän vähän muistella kun ei ollut ajoissa aikaa kirjoitella.

Tiistaina oli normaalit agitreenit, kummatkin koirat mukana. Minun piti piirtää rata, koska Sofikin veti sitä pikku pätkän, mutta en ole ehtinyt koneelle. Kaik joka tapauksessa ihan jees, ei tästä sen enempää. Sofin kanssa kokeiltiin taas pussia, eikä se ole unohtanut oppimaansa vaan innokkaasti suhahti.

Keskiviikkona normit tokotreenit. Nyt tehtiin eri juttuja, Zor vetäisi elämänsä ensimmäisen ihmisjäljen. Se oli yhden toisen ihmisen tekemä ja mentiin se niiden jälkeen. Z tykkäsi kovasti, kuten se tykkää noista jälkijutuista. Meni ihan täydellisesti. Sofille tehtiin esineruudun alkeet. Käytännössä se taisi olla noutajakielellä ykkösmarkkeeraus. Tyyppi pudotti esineen kauempana maahan niin että koira näki, sitten tyyppi tuli pois ja läheti Sofin noutoon, Sofi juoksi esineelle ja toi sen mulle. Tämä me osattiin hyvin. Zorrokin sai tehdä esineruudun niin että siellä oli kaikki kolme esinettä ja sokkona, eli ei tiedetty missä ne oli. Tämä oli multa typerä temppu, alue oli sellaisessa paikassa että se oli puhki ihan joka suuntaan. No ei siinä mitään, mutta Zor teki myös tyhmästi, se oli valikoiva ja minä taisin vähän suuttua. Siitä näki että se kävi yhdellä esineellä mutta ei ottanut sitä. Työ työnä perskules, sanon minä. Nousihan sekin lopulta mutta ensin jouduin käymään paikalla ja melkein potkaisemaan persuuksille ennen kuin tokeni.

Torstaina kävin Sofin kanssa harjoitusmetsällä. Yhdessä kohdin poikettiin tieltä ja käytiin pieni hakuharjoittelulenkki. Sofi toi dameja ja silleen. Palattiin takaisin tielle ja käppäiltiin edelleen. Jossain vaiheessa huomasin että minä penteleen räpelö oli tiputtanut yhden damin ja piuhan + kaulapannan johonkin. Käppäiltiin vaan edelleen ja tuumin että kotimatkalla varmaankin törmätään niihin. Käännyttiin eikä törmätty kadonneisiin tavaroihin, niiden täytyy olla siellä metsämetsässä ajattelin. Mutta ei hajuakaan että missä se hakupaikka mahtoi olla. Onneksi Sofilla on toi nenä. Yhdessä kohdin näin että se pörrää hajuilla ja mietin että se haistaa meidän omia jälkiä. Sinne mentiin. Kohta se tulikin remmin kanssa ja vähän kun jatkettiin niin nousihan se damikin sieltä!

Perjantaina oli Nina Frantsin extratreenit, hyvät treenit vetikin. No minä yritin ja kai se jotenkin meni, mutta ei niin ihanasti kun mielikuvissani. Zor oli vähän rämeturpa ja se menee liiasta karvasta ''tukkoon''. Minä olen tukossa läskistä ja muusta, mutta ikävä kyllä läski ei koneella lähde.

La aamulla kello soi 4.45 ja lähdettiin Sofin kanssa meidän ekalle metsästysleirille, mutta siitä kirjoitan oman tarinan.

Viikko pulkassa

Tiistaina treenailtiin aksaa Nahkelan kentällä. Nyt oli viileämpi ilma ja Zorro vauhdikkaampi. Meillä oli ratana sama jota hinkattiin Hyvinkäällä talvella ja nyt se sujui minultakin jo paremmin. Siinä oli sellainen pätkä jossa mentiin putkeen, rengas, persjättö ja hirveästi juosten välistävetoon. Talvella mämmin välistävedon mutta nyt muistin tehdä twistin. Muutenkin oli loistotreeit, olin tajuavinani yhden askeleen kääntävän merkityksen, tätä pitää hioa!!

Sofi meni muutaman kerran puomin ja teki loppuun hienot harat :)) Pöytää harjoiteltiin häkissä ja lopulta mentiin pöydälle putken kautta.  Pussia harjoiteltiin myös, tehtiin sitä vähän kiireellä koska pussi oli radan osana ja koiria radalla jatkuvasti. Ensin ei menannut tulla mitään, Sofi kiersi pussin namialustalle. Mulla oli ajatuksena että koira pussiin ja namit sitä kautta, ja kun toiminto olisi valmis lisäisin käskyn. Pyh, siitä mitään tullut, varsinkin kun mullahan on pussille sama käskysana kuin putkeen. Aivojen käyttö olisi joskus hyväksi. Lopulta hermostuin kun oli vähän kiire eikä meinannut onnistua. Sanoin sitten sen putkeen putkeen ja vot, sehän toimikin ihan täydellisesti. Pussi siis toimii eikä rätti haittaa yhtään :D

Keskiviikkona oltiin Sofin kanssa tokoilemassa, Zor jäi kotiin kun en ehtinyt siihen aikaisempaan ryhmään. Seuraamisessa ollaan edetty, täyskäännökset toimii aika hyvin varsinkin jos jättää remmin pois. Olen hukannut tokoremmin ja noilla tavisremmeillä kaikki on hiukan hankalaa. Luoksetuloa oli myös, se meni tietty hyvin.

Torstaina lähdin aikaisemmin töistä koska mulla on niin huono omatunto kun metsästysjutut on jääneet vähemmälle. En kehdannut poikia jättää taas keskenään kotiin, vaan lähdettiin ensin koko lössi metsälenkille Haukkikseen. Metsäilyn jälkeen syötiin ja levättiin. Levon jälkeen suunnattiin Sofin kanssa Eskon metsään, laukullinen dummyjä mukanamme. Metsässä huomasin kuitenkin että Sofi oli aika vaisu eikä se oikein irronnut. En ruvennut hinkkaamaan tai pakottamaan, ajattelin että se on metsälenkistä ja syömisestä väsy. Lisäksi laskeskelin sen ikää että olisiko sillä jo joku murkku/peikkoikä aluillaan. Käppäiltiin kuitenkin metsässä ja käytiin tekemässä pari noutoa vedestä, ne sujuivat hyvin. Kotiin tultiin vasta kymmenen maissa, rankkaa elämää pikku nartulla. Minun pitäisi varmaankin kulkea metsässä enemmän vain Sofin kanssa!

Metsälenkeillä viikon varrella harjoiteltiin pillistä istumisia ja luoksetuloja. Istumisia tein myös niin että Sofi oli pois päin syöksymässä ja hienosti se malttoi istua. Nämä käskyt koskee myös Zorroa ja hyvin sekin istuu.

Masin leuka on huulipoimuleikkausen jäljiltä älyttömän hyvä, se ei enää haise. Koska Masi on jotenkin märkäleukainen kaveri ja sillä on syönnin jälkeen suu vaahdossa, putsaan edelleenkin leuan syönnin jälkeen. Teen sen mielellän koska se on meidän halijuttu, mutta enää ei haittaa vaikka se jää joskus tekemättäkin, se pärjää tällä leualla hyvin.

Tokoilua

Marko on työreissulla joten päätin ottaa myös Zorron tokotreeneihin, Masi jäi Kaisan iloksi kotiin. Zorro on viimeksi tokoillut muistaaksen reilu vuosi sitten, mutta hyvin se muisti. Mentiin ryhmään nimeltä kotitottis, siinä oli vain kaksi muuta koiraa. Alkuun oli hieman seuraamista, se meni aika hyvin. Vähän Z pyrki edistämään, mutta kun järjestin sen siitä kiipeliin niin se korjasi tilanteen. Myös oli hieman muualle katselua, mutta siitäkin se jäi heti kiinni kun ei nähnyt kääntymismerkkiäni (katse tulevaan suuntaan). Mutta ihan hyvin ekaksi kerraksi, oltiinhan vaan tokoiluun totuttelemassa ja eihän se mikään kone ole. Ruutuun lähetystä namialustalle tehtiin myös. Tätä ollaan tehty viimeksi pari vuotta sitten cockerileirillä. Ekalla kerralla meni hyvin ruutuun ja komensin kaukokäskyllä maahan. Tokalla ja kolmannella kerralla meni hyvin ruutuun ja tarjosi itse maahanmenoa.

Oman esineen (siis sen puutikun) noutoa ei olla tehty ikinä. Heti treenien alkuun minulle oli tuotu pieni riman pätkä taskuun laitettavaksi. Kun muut rupesivat tekemään niitä (tunnistus-?) noutoja, minulle sanottiin että keksi käsky, heitä kapula ja laita koira noutoon. Minä seisoin koira perusasennossa ja valmistauduin tekemään niin. Samaan aikaan kouluttaja kävi kippaamassa kapulaläjän ämpäristä maahan ja haki siihen viereen toisen koirakon oman kapulan. Minä heitin Zorrolle meidän oman ja sanoin etsi oma, mutta Zor oli lukinnut sen kapulaläjän ja juoksi sinne. Mutta eipä ottanut sieltä mitään vaan juoksi  meidän omalle kapulalle ja toi sen hienosti. Kappas vaan, se meni ja oppi ihan kerta laakista oikean tominnon. Seuraavaksi kouluttaja vei meidän oman kapulan sen läjän viereen ja käskyllä oma Zorro kävi valkkaamassa omansa ja toi sen. Kauneusvirheenä oli kuitenkin Zorron tapa pureksia kapulaa, sitä kun ei ole opetettu siitä pois. Oppis se senkin helposti, nero kun on :D

Sitten tuli Sofin vuoro. Tämä oli meidän ensimmäinen pentutottiksen jälkeinen treenikerta ja ryhmä oli jatko alkeet. Ensin leikittiin ja tehtiin perusasentoa. Noutoja oli myös, niille muille annettiin puinen noutokapula, mutta minä en sitä ottanut, täytyy nyt ensin vähän miettiä mitä tekee. Jos ruvetaan joskus noutokapulajuttuihin täytyy ensin opettaa sen pitäminen. Minä siis heitin hanskan rämää, samaa joka oli meillä leluna. Perusasennosta heitin ja lähetin noutoon, Sofi meni hienosti, luovutus oli edessä. Tätäkin täytyy vähän miettiä, että mitähän sitä tekis ja mihin haluan luovutuksen. No tuskinpa sekoan tokoon tämän syvemmin, mutta tokotreeneissä kun oltiin Sofi sai noutamisesta namipalkan. Tein myös niin että jätin koiran perusasentoon, kuljin n. 5 m eteenpäin ja heitin hanskan sieltä, palasin koiran luo ja lähetin noutoon. Seuraamista tehtiin kahdessa eri suuntiin menevässä kehässä. Me oltiin ulkokehässä eikä me seuraamista vielä osata, mutta meni kyllä tosi hyvin. Hienosti Sofi jaksoi keskittyä minuun vaikka koiria tuli koko ajan vastaan, tai ei oikeastaan minuun vaan namiin.  Myös oli liikkeestä maahanmenoa, tätä ei oltu tehty koskaan, mutta opitaan kyllä. Ensimmäisen kerran tehtiin myös täyskäännöstä ja hyvin meni, mulla oli vaan väärä hihna ja onnistuin lähinnä solmimaan sillä jalkani yhteen.

Sofi on oikein innokas ja keskittymiskykyinen oppilas. Se ei väsy, eikä kyllästy. Se jaksaa napottaa silmiin ja sen kontaktin pito on todella hyvää. Mulla on tästä tosi hyvä kutina. Kiva kun on näin erinomaiset koirat!

Pentutokoilua

Sofilla on äitinsä hymy! 

Sillä on suunpielissään maksan väristä karvaa, varsinkin tässä oikeassa.

Ihanat Masi ja Sofi.

Sunnuntain extrakoulutus Mäntsälässä peruuntui kouluttajan sairastumisen takia. Ei haitannut meitä, päästiinhän me  Sofin pentusekoiluun JKKn kentälle. Aiheena oli perusasento ja seuraaminen. Tämähän me osattiin jo alkeellisella tavalla, nyt kävi vaan niin että nainen intoutui liikaa ja mentiin mielestäni takapakkia. Oletin liikaa, tein liikaa ja liian pitkiä matkoja, astuin jopa koiran päälle! Ainoa opittu asia oli se että nyt koira väistää minua. Lopuksi yritin paikata mokailujani, jäätiin hengailemaan kopin seinustalle ja tutustuttiin kivoihin ihmisiin. Tutustuttiin myös pieneen ihmiseen joka liikkui rattailla. Rattaat hieman arveluttivat Sofia, pyydetiin siis ne lainaksi ja pieni ihminen siirtyi äitinsä syliin. Sofi, minä ja rattaa käytiin yhdessä käppäilemässä, kääntyiltiin paljon. Enää ei pelottanut yhtään.

Eilen ja tänään heittelin Sofille noudettavia juttuja ulkona. Eilen heittelin riistapukkia sekä kanipalloa. Sofihan mukeltaa lumisia juttuja suussaan, ne on sen mielestä vähän inhottavia, enkä ihmettele, minustakin ne niljakkaat kylmät öklöt oli aika inhoja. Ajattelin lisätä vähän vauhtia ettei se ehtisi mukeltelemaan. Heitin kummatkin noudettavat eri suuntiin ja päästin Sofin vuorotellen niitä noutamaan. Siitä huolimatta se eilen vähän mukelteli ja minua harmitti, en haluaisin sen sellaista toimitamallia oppivan. Tänään kokeiltiin uudestaan ja Sofi toimi paljon paremmin, täytyy tehdä tätä muutaman kerran vaikka joka ilta. Sofi selvästi tykkää noutamisesta ja sen suosikki tuntuu olevan pentudummy, eivät niinkään karvaiset tai sulkaiset jutut. Näillä noutotaidoilla uskaltaudun jo puskiinlähettämisiin.

Zorrosta tuli tänään Kalju K. Kojootti, uusi hieno trimmeri jätti 7-terällä noin 10 mm karvan. Vähän se näytti hurjalta lumen keskellä, mutta eiköhän lumi pian lähde. Muuten kyllä tykkään siitä just noin! Kyynärsauvat palautin terkkariin viime viikolla. Keppeihin tilasin ohjurit tänään. Nyt sais kevät tulla.

Hihnassa käyttäytymistä

Oltiin Sofin kanssa pentutokoilemassa JKKn koulutuskentällä. Aiheena oli meille sopivasti hihnakäyttäytyminen, tässä nimittäin riittää petrattavaa. Sofi kulkee muuten nätisti, mutta kun koira tulee vastaan siitä tulee oikea idiootti. Ei osaa ohittaa nätisti, ei sitten millään. Nenä käy ja leikkimään pitäisi päästä. Treeneissä käytiin ongelman kimppuun. Meillä oli kaverina oletettavasti amstaffi ja me pyörittiin toistemme ympäri seuraamisen alkeita tapaillen. Tosi hyvin Sofi veti, seuraaminenkin on aika hyvällä alulla.

Päivällä käytiin taas metsässä. On siinä pikkukoirassa vauhtia, se on ihan tulta ja tappuraa. Eilen kun lähdettiin metsälenkille ja oltiin vasta tiellä, nousi Ellun pihasta kaksi fasaania lentoon. Komensin koirat istumaan ja siinä me istuttiin fasujen alla ja katsottiin niiden hienoa lentoa, käskystä vasta lähdettiin. Tänään koirat saivat iltapuhteeksi sian sorkat. Nyt on Sofillakin hienot isot hampaat ja sorkan syöminen kävi niillä hiukka paremmin kuin niillä edellisillä piikeillä. Toivottavasti kukaan ei oksenna ensi yönä.

Tokoa

Aika outoa että tuli tuokin sana kirjoitettua. Oltiin kuitenkin Sofin kanssa pentukurssilla eli tokon alkeitahan me tehtiin. Tänään oli vuorossa peruskäskyt istu, maahan ja seiso, näitä me sitten veivattiin. Lisäksi tehtiin omiamme eli hivenen sivulla oloa sekä ihan uutena seuraamista. Sofi on näissä ihan jees, minun on vaan niin vaikea innostua tokoilusta, mutta yritän kuitenkin.

Perjantaina oltiin Zorron kanssa agitreeneissä, ihan hyvin meillä meni. Vaihteeksi oli pelkkä hyppyrata, mutta ei mikään yli helppo. Mennessä käytiin Zorron kanssa moikkaamassa Jennyä, Miikaa ja Bellaa heidän uudessa hienossa kerrostaloasunnossaan Hyvinkäällä.

Metsässä ollaan tietysti oltu päivittäin. Sofi on ollut mukana ja siksi ollaan pidetty koko lauma tiukasti kuosissa. Kuljemme niin että Marko menee 20-30 metriä edellä, sitten tulevat koirat siinä välissä ja minä kuljen viimeisenä. Sofi tykkää kulkea minun kanssani, eikä Zorro ole onnistunut viemään sitä liesuun kun ei se raukka pääse edes itse kierroksilleen.

Sofin suu näyttää jo aika hyvältä. Hampaat ovat melkein kaikki jo vaihtuneet, yksi vanha kulmahammas töröttää vielä ilkeän näköisesti vaikka sillä on uusi jo vieressä. Onneksi vanha kulmuri heiluu jo, eiköhän sekin kohta lähde.