Tokoilua

Marko on työreissulla joten päätin ottaa myös Zorron tokotreeneihin, Masi jäi Kaisan iloksi kotiin. Zorro on viimeksi tokoillut muistaaksen reilu vuosi sitten, mutta hyvin se muisti. Mentiin ryhmään nimeltä kotitottis, siinä oli vain kaksi muuta koiraa. Alkuun oli hieman seuraamista, se meni aika hyvin. Vähän Z pyrki edistämään, mutta kun järjestin sen siitä kiipeliin niin se korjasi tilanteen. Myös oli hieman muualle katselua, mutta siitäkin se jäi heti kiinni kun ei nähnyt kääntymismerkkiäni (katse tulevaan suuntaan). Mutta ihan hyvin ekaksi kerraksi, oltiinhan vaan tokoiluun totuttelemassa ja eihän se mikään kone ole. Ruutuun lähetystä namialustalle tehtiin myös. Tätä ollaan tehty viimeksi pari vuotta sitten cockerileirillä. Ekalla kerralla meni hyvin ruutuun ja komensin kaukokäskyllä maahan. Tokalla ja kolmannella kerralla meni hyvin ruutuun ja tarjosi itse maahanmenoa.

Oman esineen (siis sen puutikun) noutoa ei olla tehty ikinä. Heti treenien alkuun minulle oli tuotu pieni riman pätkä taskuun laitettavaksi. Kun muut rupesivat tekemään niitä (tunnistus-?) noutoja, minulle sanottiin että keksi käsky, heitä kapula ja laita koira noutoon. Minä seisoin koira perusasennossa ja valmistauduin tekemään niin. Samaan aikaan kouluttaja kävi kippaamassa kapulaläjän ämpäristä maahan ja haki siihen viereen toisen koirakon oman kapulan. Minä heitin Zorrolle meidän oman ja sanoin etsi oma, mutta Zor oli lukinnut sen kapulaläjän ja juoksi sinne. Mutta eipä ottanut sieltä mitään vaan juoksi  meidän omalle kapulalle ja toi sen hienosti. Kappas vaan, se meni ja oppi ihan kerta laakista oikean tominnon. Seuraavaksi kouluttaja vei meidän oman kapulan sen läjän viereen ja käskyllä oma Zorro kävi valkkaamassa omansa ja toi sen. Kauneusvirheenä oli kuitenkin Zorron tapa pureksia kapulaa, sitä kun ei ole opetettu siitä pois. Oppis se senkin helposti, nero kun on :D

Sitten tuli Sofin vuoro. Tämä oli meidän ensimmäinen pentutottiksen jälkeinen treenikerta ja ryhmä oli jatko alkeet. Ensin leikittiin ja tehtiin perusasentoa. Noutoja oli myös, niille muille annettiin puinen noutokapula, mutta minä en sitä ottanut, täytyy nyt ensin vähän miettiä mitä tekee. Jos ruvetaan joskus noutokapulajuttuihin täytyy ensin opettaa sen pitäminen. Minä siis heitin hanskan rämää, samaa joka oli meillä leluna. Perusasennosta heitin ja lähetin noutoon, Sofi meni hienosti, luovutus oli edessä. Tätäkin täytyy vähän miettiä, että mitähän sitä tekis ja mihin haluan luovutuksen. No tuskinpa sekoan tokoon tämän syvemmin, mutta tokotreeneissä kun oltiin Sofi sai noutamisesta namipalkan. Tein myös niin että jätin koiran perusasentoon, kuljin n. 5 m eteenpäin ja heitin hanskan sieltä, palasin koiran luo ja lähetin noutoon. Seuraamista tehtiin kahdessa eri suuntiin menevässä kehässä. Me oltiin ulkokehässä eikä me seuraamista vielä osata, mutta meni kyllä tosi hyvin. Hienosti Sofi jaksoi keskittyä minuun vaikka koiria tuli koko ajan vastaan, tai ei oikeastaan minuun vaan namiin.  Myös oli liikkeestä maahanmenoa, tätä ei oltu tehty koskaan, mutta opitaan kyllä. Ensimmäisen kerran tehtiin myös täyskäännöstä ja hyvin meni, mulla oli vaan väärä hihna ja onnistuin lähinnä solmimaan sillä jalkani yhteen.

Sofi on oikein innokas ja keskittymiskykyinen oppilas. Se ei väsy, eikä kyllästy. Se jaksaa napottaa silmiin ja sen kontaktin pito on todella hyvää. Mulla on tästä tosi hyvä kutina. Kiva kun on näin erinomaiset koirat!