Oltiin taas Zorro-pojan kanssa agistelemassa Hyvinkäällä. Ennen reenejä olin väsy ja päätäkin särki, ei siis oltu kovin hyviä. Yritin opettaa kroppaani tekemään jaakotusta niin että siinä olis nopeutta ja infoa koiralle, vähän vaikeaa tällä kropalla. Sanomista tuli paitsi jaloista, myös käsistä. Olen jo kuvista ollut huomaavinani että olen varsinainen koukkukäsi, mikä siinä on muka niin vaikeeta laittaa käsi suoraan. Täytyy harjoitella tätäkin. Tästä tuleekin mieleen puutarhansuunntelmani silloin joskus, tiesin sitä tehdessäni että joudun harjoittelemaan hassunnäköisiä juttuja ilman koiraa ja siksi halusin tievallin kentän ja tien väliin. Ei tarvii ohikulkijoiden tai naapurien pällistellä, että mitä se nyt tekee jos säntäilen sinne tänne ja vähän oion käsiäni. Zorro oli reeneissä ihan jees, paitsi että sillä oli selvästi kuuma (ulkona +2).
Sofi oli viikolla Lempparissa poikain kanssa. Minulla oli Sofi flexissä ja pojatkin olivat paremmin liki kun oli jotain jännää. Sitä paitsi ne kummatkin tykkäävät vauvanartusta kovasti, kaikkihan me siitä tykätään. Marko kävi ekalla hihnalenkillä Sofin ja Masin kanssa perjantaina, kun minä ja Z oltiin agistelemassa, hyvin oli heilläkin mennyt. Tuhoja ei tälläkään viikolla ole ollut, tähän auttaa Kaisan hidastempoinen lukiossa käynti, Markon etätyöt sekä häkki. Yhtäkään pissaa saatikka muita köntsiä ei ole sisältä siivottu, voisiko tuota siis sanoa jo melkein sisäsiistiksi.
Ruokakuppi tulee nyt kaikilta käteen. Pojat tuovat sivulle ja irtikäskyllä irroittavat, Sofi tuo eteen (ei tottiseteen vaan noin eteen) ja luovuttaa myös vasta käskystä. Me ollaan vähän reenattu tätä luovutusasiaa, koska mulla oli sellainen tunne että heti kun ollaan ''tekemässä'' jotain niin kaikki tippuu Sofilta suusta kun se on niin tohkeissaan. Opeteltiin sit erikseen tuo pito/rauhassaolo/luovutus ja nyt Sofi tietää mitä siltä haluan ja tekee sen rauhassa ja hyvin. Eikä muuten pureksi pitäessään yhtään. Tästä on varmaan helppo pudottaa istuminen pois kun lähdetään metsästyshommiin.
Kirjoitinkohan jo että tilasin kepit. Valitsin taviskepit Agimetistä. Mietin alumiinikeppejä, mutta päädyin puukeppeihin koska ne ovat niin paljon puutarhaan istuvammat. Kujakepit ajattelin tarvittaessa tehdä
piikkipäisistä irtokepeistä. Sofin opettamisprosessia hidastaakseni tilaan ohjurit vasta kun kepit joskus kesän korvilla tulevat, vaikka tiedän jo että halkaisija on 32 mm. Yritän malttaa ja olla hötkyilemättä etten riko hyvää koiraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti