Käytin pojat kennelyskärokotuksilla Laumassa. Masi sai sen piikkinä ja Zorrolle tujautettiin nenään. Kummankin terveys oli ok ja Zorro sai extrakehuja linjoistaan jotka ovat timmit vaikka koira onkin kastroitu. Ovat kuulemma kuulleet lukuisat selitykset miksi koiraa ei pysty pitämään hoikkana kastroinnin jälkeen.
Sofillekin oli varattu aika, sillä löysin sen niskasta löllöpatin reilu viikko sitten ja olen sen verran nopea huolestumaan että lekuriinhan se oli saatava. Eipä siinä mitään vikaa sitten ollutkaan ja tuli sama tuomio kuin viimeksi Masin kanssa, eli ihan terve. Sanoinkin heille etten kai minä kipeää koiraa toisikaan, tuon vaan aina näitä terveitä. Sofin suu katsottiin myös, se nimittäin haisee ihan järkyttävän mädältä, kuuluu kuulemma hampaiden lähtöön. Hampaita onkin löytynyt sieltä täältä, vesikipostakin löysin yhden.
Masi on ollut nyt ihmeen ihana, olisiko pakkasten väistyminen saanut siihen uutta iloista virtaa. Karvaamisessa se oli kiltti ja hyvähermoinen ja lekurissa se oli myös iloinen, luottavainen ja rakkaudellinen jopa lekuria kohtaan. Minä olen ihan sulaa vahaa kun se katsoo ja hymyilee, se on silloin niin kaunis ja nautin kun Masilla on hyvä mieli.
Lekurissa tapahtui myös kauheita. Oltiin sisäänkirjautumisvaiheessa kun sisään tuli itkuinen nainen, hän haki apua koiralleen jonka jalka oli irtipoikki, roikkui kuulemma nahalla mukana. En pystynyt edes katsomaan kun koiraa tuotiin, tilanne oli niin hirvittävä. Loppupäivä onkin mennyt ahdistuksen kourissa. Kaikkea hyvää vaan heille...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti