Mulla on ollut flunssa, niin paha että kävin oikein lääkärissä. Pelkäsin jo että sm-kisat oli nyt tässä, etten ehdi toipua, mutta toivuinpas! Kahden viikon treenit meni siinä potiessa ja kuntokuuri on vielä ajatuksen tasolla. Viime tiistaina treenasin ekan kerran. Marko oli tiukkana ja mutta sain luvan kun vannoin treenaavani vain vähän. Torstain treenit meni myös köhiessä.
Niinpä mulla oli lauantaina Ojangossa aika kuriton koira, olihan se ollut hunningolla kahden viikon ajan. Eka rata saatiin nollaksi, ei mikään hirmusiisti mutten viitsi kauhesti vähätellä kun oli voittonolla. Tokalla multa pääsi varsinainen aivotöräys heti alkuun, josta hylly. Loppuradalla tuntui ekan kerran että Sofi on kuriton. Mutta esim kepeille lähetys putken läpi oli kaunis ja sen Sofi hoiti niin hienosti että se riittää minulle muistoksi siltä radalta. Kolmas rata oli niin kuriton että lopetin sen kesken ja Sofi meni mietintämyssyn kanssa häkkiin.
Oli muuten kuuma ilma, 30 asetta varmaankin, mutta halli oli mukavan viileä sisältä.
Joella tehtiin noutoja vedestä ja vastarannalta, sekä kotona vielä omalla pihalla. Harjoittelivat vuorotellen, toinen sai odotella rauhassa kun toinen teki. Sofiahan minä siinä treenasin, että oppii odottelemaan rauhassa. Zorrokin osasi odottaa, tosin puuhun sidottuna ;) Sofi oli aika hyvä noutoesimerkkierkki Zorrolle. Hyvin ne noutelivat kumpikin.
Sunnutaina käytiin kaneilemassa. Yksi harmittava peräänmeno, hiiltyminen ja lopuksi sitten hyvin. Sieltä ajettiin suoraan Mäntsälään hakemaan uudet putkenpainot. Kotimatkalla noutoja joella. Puutarhassa olis paljon tehtävää ja huhkittavaa, mutta nyt ei pysty, on ihan liian kuuma.
Menneellä viikolla osuttiin ojanreunan vesilintupesueeseen. Mun salamannopeilla reflexeillä selvittiin vaurioitta, ainakin meidän osalta. Ja se perinteinen jänövaavi tuli myös mennä viikolla. On ne jänöäidit hönöjä, ei voi mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti