Sofi ja uusi viilennystakki.
Myös lintu on tässä vahvasti läsnä :)
Zorro raukkaa potuttaa. Se ei tykkää kun jäljestämisessä ei tapahdu mitään, sitä tympii ja se haluaisi äksöniä. Tein sille taannoin lyhyen harjoitusjäljen meidän lähimetsään, ajatuksena treenata keskittymistä. Mullahan on sellainen päähänpinttymä että työ työnä ja hetken täytyy pystyä keskittymään. Marko oli jossain työmatkalla ja otin kummatkin koirat mukaan metsään. Sofi odotti puussa kiinni kun Zorro jäljesti.
Eikä siitä tullut mitään, Zorro sähelisi eikä keskittynyt, ja mulla on tunnetusti aika lyhyt hermo, en jaksa katsella ihan älyttömyyksiä. Keskeytin Zorron touhut ja vaihdoin koiraa. Jäljestin Sofi-härvelillä aika lyhkäisellä liinalla koko jäljen, sehän toivoo joka askeleella että jostain pölähtäisi lintu lentoon. Sorkan Sofi kantoi Zorron luokse ja minä kehuin sitä ja syötin lihapullaa. Seurasi koiran vaihto ja nyt tuli se keskittyminen ja vaivannäkö jota toivoin, koko touhu oli ihan eri näköistä kuin ekalla kaahotuksella. Päästiin sorkalle ja Zorro sai kehunsa ja lihapullansa. On se vaan ihmeellistä mitä rehellinen kateus saa aikaan.
Sofi kävi hierojalla keskiviikkona. Aluksi katsottiin liikkeet joista tuli kommentti että vasen takajalka ottaa lyhyemmän askeleen kuin oikea. No siinähän on se ykkösen polvi. Tässä on syy miksi me ei riehuta pitkin poikin ja kisata hulluna, esim karsinnat jätetään ihan suosiolla väliin. En halua kuluttaa tuota pientä, vähän liian tosissaan pinkovaa eläintä. Se ei säästele itseään, siispä minä säästän sitä. Pientä jumintynkää löytyi ja ne hierottiin auki mutta käydään kohta uudestaan että Sofi saa liikkeensä puhtaaksi eikä riko itseään.
Jätettiin torstain treenit väliin, mutta lauantaina juostiin Ihahin kisat Vantaalla. Eka startti oli olevinaan ihan helppo, mutta tein siitä vaikean ja suuren taistelun, olin niin eksyksissä ja puujalka. Sofi oli kiltti se teki ihan täydelleen kaiken, mun peräänhuutelusta se pyörähti ympäri kysyäkseen ohjeita. Pyöräytin sen tosiaankin pariin kertaan ympäri ja käskin jatkamaan sinne minne oli menossakin. Tästä mun kaameasta taistelusta saatiin voittonolla.
Toka oli taas agirata jossa minä onnistuin ohjaamisessa kerrankin, paitsi yhdessä kohdassa missä aukaisin rintamasuunnan pienesti liian aikaisin. Siinä oli edellisellä radalla sijainnut loppusuora jolle Sofi lähti kun käännyin. Ihan oikein tehty Sofilta. Muuten tuli aika herkku rata.
Kolmas oli hypäri jossa jouduin huolehtimaan renkaaseen osumisen läsnäololla. Kepeille jouduin lähettämään ja Sofi lähti niin ahnaasti että aloitti väärin. Kepit oli silleen vähän vinossa ja sinne se paukkasi sisään melkein puoleen väliin. Nooh, harjoitellaan hieman niin eiköhän se tulevaisuudessa onnistu. Tästä sitten hylly, mutta paljon oli hyvääkin. Lähdöt esim joka startissa, enkä katsellut taakseni!
Ostin Sofille kisoista viilennystakin ja palkintokassissa oli prikuulleen samanlainen kotiinviemiseksi Zorrolle. Tuli myös uusi säkki hyvää Roburia, kyllä Sofi yhden Zorron näköjään pystyy ruokkimaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti