Kisoissa pitkästä aikaa

Viime viikon pe oltiin harjoittelemassa kisaamista Cockereiden epiksissä, siellä juostiin 2 x sama rata, nollat tuli kummastakin. Ekalla tuli täysi hyytyminen mutta toisella kertaa jalat kantoi jo sen verran että saatiin parempi suoritus, eli ykköstila.

Tänään ekaksi Esa Muotkan rata. Se oli aika helppo, mutta minä asenteeltanikin ihan surkea. Ohjaus oli tyyliin hupsispeeveli/hekoheko-epäohjausta. Mutta Zorro joka on tottunut kaikkeen teki nollan ja tuli kakkoseksi. Kakkosesteen kierrätin, saksalaisella koira mukaan, kolmosen yli puolivalssilla ja syykkärillä kepeille, se jäi vähän vajaaksi ja ohjasin suoraan keppejä päin. Siitä eka peeveli, mutta Z korjasi hienosti ja kävi ottamassa sen ekankin kepin ja multa pääsi tylsämielinen heko heko. On siinä ihme koiran kun se jaksaa pelastella. Näin me jatkettiin, minä surkea sählääjä - ja koira niin hyvä! Jossain vaiheessa Zorron nähtiin astuvan korvalleen ja horjahtavan, kotiin päästyämme lähti korvakaravat.

Seuraava rata oli kimurantinpi, ajattelin että en saa Zorro käännettyä putkesta hypylle varsinkaan kun putkijarrua ei oltu käytetty vähään aikaan. Zorropa oli aivan namu, paitsi että kolmoshypyllä se sai ilmavainun jostain ja oli hetken hyppyä kiertäessään poissa, palasi planeetalle ja teki töitä upeasti. Aalle jäin sivuun putkelle päin ja pistin putkeen jarrun kanssa, se kääntyikin tosi tosi hienosti! Sitten minä mämmin, rohkeus petti juoksusuoralla ja kun olisi pitänut kurottaa ja venyä päätinkin viime tinkaan ottaa takaakierron sylkkärillä ulkokautta, ei onnannut vaan Z tuli siitä keskeltä eli hyppäsi hypyn edestä. Meikä vähän lamaantui, mutta jatko oli taas hyvää Zorrolta. Kepeille meni hienosti, vein kepit oikealla kädellä ja pukkasi putkeen. Sitten jäin jälkeen ja huusin vaan eteen, Z meni jo ja oli kohta putkessa. Minä en ehtinyt mihinkään vaan jouduin oikomaan aankin väärältä puolelta (aan ja keppien välistä) ja olin putken suulla vastassa kun Z tuli. Ai että tuli herkulliset putkesta kääntymiset sekä irtoaminen hypylle ja putkeen. Eipä voinut olla kuin iloinen ja tyytyväinen koiraan, oli se niin upea. Tältä radalta olisi ollut kiva saada nolla koska vauhti oli hyvää, tuloksena kuitenkin hylly.

Sofin kanssa oltiin la ja su reenimässä hakukuviota. Su saatiin pari ylösajoa kun hiffasin fasaanin erään pikkutien varressa. Sofi istui hienosti pillistä, mutta yllättävän pitkälle oli fasu juossut ojaa pitkin ja koira perässä, taisivat ne olla sallituissa rajoissa. Toinen fasu löytyi ihan siitä läheltä, sekin pistettiin lentoon ja istuttiin. Kivoja maastoja löydettiin ja reenitään lisää.