Flunssa jatkuu ja voi hyvin, jätin siksi perjantaiset kisatkin Hyvinkäällä väliin. Turha lähteä kilvanjuoksuun vajaakuntoisena kun se terveenäkin on tarpeeksi vaikeaa. Niistä tuli kuitenkin hienot kisat, koiria oli 50 ja Katja Afin kanssa voittivat yhden lähdön!!
Sofin kanssa lähdettiin lauantaina treenailemaan kisapaikallaoloa. Mentiin Pian ja Hertan kyydissä, mukana oli myös Pian ''rotukaveri'' Tarja sekä hänen kääpiöpinserinsä Simo. Kummatkin juoksivat hienosti ja olivat tyytyväisiä koiriinsa. Sofi vietti muutaman tunnin koirahäkkilaumassa, missä oli ihan rauhassa ja hiljaa, vaikka koiria ja ihmisiä meni kaiken aikaa edestä ja takaa. Lopuksi käytiin tekemässä muutaman kerran putki, harjoitusrengas ja aan kontaktillakin törötettiin. Meillä oli oikein mukava kisareissu. Pian luona käytiin vielä peltolenkillä, Sofi, Simo ja Hertta leikkivät ja juoksivat ihan simona. Pian pihalla kukkakierroksella Sofi olisi halunnut mennä leikkimään naapurin pienten lasten kanssa, mutta eihän se käynyt. Lapsista Sofi tykkää ihan hirmuisesti, kiitos meidän omien natiaisnaapureiden jotka ovat käyneet leikkimässä Sofin kanssa.
Ti-treeneissä Sofi teki ensimmäistä kertaa pussin. Aloitettiin nostetulla pussirätillä, mutta parin kerran jälkeen päädyttiin ihan normipussiin. Meikä yritti ehtiä laittamaan namia paikoilleen kun koira jo syöksyi pussista. Ehkä käskytän sitten myöhemmin, jos ehdin :)
Perjantaina käytiin Sofin kanssa Eskon metsässä vähän reenailemassa. Mitä siitä nyt osaisi sanoa. Minusta näytti siltä että jos oltaisiin oltu taippareissa niin läpi olisi mennyt. Koira menin puolelta toiselle, ei kauas, ihan kuin se tietäisi mitä tekee. Äkkiseltään minusta näytti että jos sille opettaa muutaman jutun; pieniä tarkastuksia kuusen alle, pusikkoon, ojaan ja sen sellaista niin hyvähän siitä tulee. Käskytin myös eli luoksetulo pillillä, istumista kun oli lähellä ja päätin suunnan johon lähetin. Noutoja tehtiin myös. Noudot onnistuu ihan täpönä, mutta jos heitän salaa ja lähetän metsään niin Sofi on hieman ehkä pettynyt että tämäkö täältä pitää tuoda, missäs riekot?. Ehkäpä harjoittelu ja varmuus tuo tähän ratkaisun.
Masin kastraatio ja huulipoimuleikkaus siirtyi viikolla kun myös Nina oli saanut flunssan. Tiistaina kastraation piti olla ja aamusella Marko sanoi säälien Masille että pidä ittes miehenä (miten noi miehet ottaakin kastraation niiiin vakavasti!). Ja Masi piti, mutta ei kauaa.
Loppuun lupaus. Heti kun tämä flunssa helpottaa, minä opettelen juoksemaan. Helvata, rupean kellottamaan omia kirmaamisiani. Täytyy hankkia sekkari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti