Kanikuuri

Menneen viikon torstaina oltiin taas kaniaitauksessa. Homma alkoi ihan hyvin ja Sofi totteli nopsaan. Mutta nyt edettiin aina kaneille asti ja sepä kuumotti Sofin aika raisuksi. Ensimmäisellä kerralla lähti ihan hulluna perään, mutta onneksi Veeti-veljen isäntä sai kopin Sofista, joka palautettiin ''istu''-vihellyspaikalle. Seurasi kuumia tunteita, sekä se ensimmäinen äänenpäästö näissä metsästysjutuissa :( Toinen peräänjuoksu tapahtui kun päästiin taas näköyhteyteen kanin kanssa, mutta silloin minä sain jotenkin vihellettyä sekä kopattua perään juoksevan koiran, seurasi taas palautus istumaan. Istuttiin ja yritettiin rauhoittua. Onni onnettomuudessa oli että kummastakin peräänjuoksusta koira saatiin saman tien kiinni ja palautettua. Ehkä/toivottavasti se tästä vielä iloksi muuttuu. Heti seuraavana päivänä minä nostin (vahingossa) fasun meidän tievallilta ja olin valmis koppaamaan tilanteeseen syöksyviä koiria, mutta paikalle ja ohi tuli vain Zorro, sillä Sofi istui jo.

Treeniä kaniaitauksessa

Torstaina hain Hyvinkäältä Ullan perheineen, koirista mukaan pääsivät Miina ja Eddie-iskä. Määränpäänä kanitarhatreenit Timon luona Kylmäkoskella. Meille tämä oli ensimmäinen kerta ja ajattelin että luvassa on kuumia tunteita ja tottelemattomuutta, mutta rajatussa tilassa ja hyvässä opastuksessa.

Sofipa yllätti, se teki homman kuten opetettu on. Pienen alkusäätämisen, ohjaajan kalibrointi - mikä on sopiva matka eteen ja sivuille, ja sen koiralle kertomisen, jälkeen homma toimi hyvin. Sofi haki innoissaan ja hyvin, kävi juttujen alla ja näki vaivaa, lisäksi totteli hyvin ja nopeasti. Enkä minäkään kai suuresti mämminyt. Lopputulemana hyvä mieli kummallakin. Kanit jäivät tällä kertaa ylösajamatta, mutta säästetään se seuraavaan kertaan ja edetään maltilla. Meni kuulemma ihan hyvin agilitykoiraksi :)

Kolmosiin :)

Keskiviikkona Purinalla tehtiin lopulta se mikä täytyikin. Eka rata tuotti pettymyksen kun minua laiskotti, enkä jaksanut juosta ja tehdä persjättöä vaan nykäisinkin pelkän takaaleikkauksen. Tultiin putkesta, edessä oli hyppy ja takaakierto, hyppy meni takaaleikaten, mutta takaakierto jäi vajaaksi ja muuttui välistävedoksi kun ohjuri kiirehti, tai ei jaksanut kurottaa, tästä hylly. Aalta tullessa Sofi varasti ja pysähtyi :( Nämä aat täytyy saada kuntoon, siinä leijuu näköjään varastamisen riski, puomilta tätä ei ole tapahtunut. Loppurata ihan jees, mutta minua potutti oma sössiminen ja laiskuus.

Toka rata oli ihan pakkonollan paikka. Kohtuu helppo rata ja kauhea latautuminen. Lähdin kakkosena ja rataantutustumisen jälkeen hain koiran ja olin ihan jee. Mutta sitten rupesi kestämään, oli palkintojenjakoa ja muuta, minulla latinkin meni ihan ohi ja rupesin jo muistelemaan että mitenkäs se rata meneekään. Kun päästiin radalle oli jo ihan hihihi-moodissa, jotenkin siinä sitten hömpsyteltiin ja siinä menessä mietin että miten olen tässä ja mihinköhän olen menossa. Olin kaiken aikaa vähän myöhässä mutta tehtiin kuitenkin se pakkonolla. Urheilua siinä ei ollut yhtään, eikä mitään hienoutta, paitsi tietysti Sofi joka oli edelleen yhtä upea. Tällaisella tuloksella kolmas tila, serti ja kolmosiin.

Kivat kisat kaiken kaikkiaan. Hieno ilma, kivoja kavereita joita oli ilo seurata, ja heillä hienoja tuloksia :)

Hurja koira ja laumakäyttäytymistä

Oltiin tänään haukkiksessa lenkillä. Oltiin jo ihan syvällä metsässä kun tieltäpäin rupesi kuulumaan haukuntaa. Tienvierustan taloista kuulu koiraselkkauksen äänet ja yksi haukunta kääntyi  metsään. Koira kuulosti isolta ja kiihkeältä, ja se tuntui tulevan meitä kohti. Minä pidin laumani lähellä ja tarkkailin niiden käytöstä. Ison koiran haukunta lähestyi, Zorro nosti häntänsä ja lähti haukkuen vastaan. Sofi murisi ja olisi myös lähtenyt mutta komensin sen jäämään. Masi oli hyvin ryhdikkäänä, mutta ei mitenkään halunnut etujoukkoihin. Komensin kaikki koirat luokse ja pistin koko porukan piuhaan. Koira tuli kaiken aikaa huutaen kohti ja kun se oli kyllin lähellä (en nähnyt sitä) rupesin valtavan suureksi ja karjuin sen tiehensä. Sillon vaikeni vieras, eikä me sitä sen koomin nähty tai kuultu. UHG suuri valkoinen narttu oli puhunut ja pelastanut koko lauman :) Edelleen oli mielenkiintoista huomioida niiden käytöstä, kaikki kulkivat vapaana ja nätisti edelläni mihin ne komensin. Zorro ja Sofi olivat aika pian omat rennot itsensä, mutta Masi ei hömpsytellyt omia reittejään kuten tavallista, vaan kulki ryhdikkäänä pää pyörien ja jäi lauman suojeluun. Olipa jännä kokemus, varsinkin kun kaikki päättyi hyvin.

Sertin metsästystä

Sofin kanssa saatiin siis luva ekoista kakkoskisoista ja lähiajat ollaan haettu kahta uupuvaa sijoitusnollaa. Eihän mulla mihinkään niin kiire ole, mutta huomaan Zorron jääneen ihan hunnigolle kun kaikki aika menee Sofin kanssa kisaamiseen. Toiveena on saada ne samaan luokkaan että pääsen kisaamaan kummankin kanssa. Lisäksi pitäisi saada Sofille parit sm-nollat jos se vaikka tekee pennut talvella. Zorron kanssa nollat on helppo homma, viime vuonna 17 starttia (hävettää, tämän verran jaksoin kisata) joista yli puolet oli nollia, eikä koskaan yliajalla. Sofin kanssa nollien hankkiminen voi olla pikkaisen hankalanpaa.

Maanantaina oltiin Purina-Openissa. Järjestävä seura arpoi meidän luokan alkavan 20.40 ja olin Purinalla hvyissä ajoin. Vielä mitä, koiria oli helvatisti ja me päästiin radalle tosi myöhään, pois päästiin hiukka ennen puolta yötä. Ryydyin siellä ihan totaalisesti ja seuraava päivä huoletti.

Saviojan radat oli hauskat ja ihanat, samoin oli Sofi. Eka rata meni varsin hyvin ja loistavilla kontakteilla. Vähän siinä oli sellainen varmistelun maku, mutta yhtäkaikki, tuloksena voittonolla ja luva. Toisella radalla oli enempi urheilumeiniki, mutta valitettava hylly kun ajattelin ehtiväni, mutten ehtinyt. Muuten taas loistavasti, ja ne kontaktit <3. Lopussa tarvittiin rytmitystä takaaleikkaukseen, mutta minä juoksin kuin päätön kana ja sössin käännöksen perusteellisesti. Onneksi oli se hylly alla, muuten olisin potkinut itseäni persuuksille. Näistä kisoista siis yksi voittonolla ja luva.

Keskiviikkona Ojangossa, tuomarina Kari Jalonen. Näiden kisojen takia jouduin myymään ainoan viikkotreenin eli Oreniuksen pois, himputti kun piti osua samalle päivälle. Radat oli taas mahdottoman kivat, niissä oli lähettämistä, rytmittämistä, no kaikkea. Eka rata osui ja uppos, paitsi että kolmas vika este, tai siis pituuden viimeinen palikka keikahti ja siitä femma. Toinen rata taas hienosti kunnes tultiin mahdottomaan tilanteeseen. Koira oli keinulla, edessä lähetys putkeen joka teki loivan kulman ja siellä jossain oli seuraavana hyppy. Eihän tuossa mitään, koira putkeen ja suoraan oikaisten juoksu tyrkkäämään hypylle. Mutta ei, siihen juoksusuoralle tuomari oli tällännyt aan, se oli pakko kiertää ja juosta koiran kanssa putki. Minä en ehtinyt ja tuli kielto. Muuta en tuohon ongelmaan jälkikäteen keksinyt kuin että olisin jättänyt Sofin keinun kontaktille, juossut sinne putken puoliväliin ja käskenyt  koiran siitä putkeen. Hyllyn jälkeen tehtiin sentään hieno jättökontakti aalle. Näistä kisoista ei tullut tuloksia, tai tuli femma ekalta radalta, mutta sille ei ole käyttöä.

Näissä kummissakin kisoissa Sofi oli täydellinen. Sen kanssa on jotenkin niin helppo mennä kun se seuraa ohjausta niin hyvin, on mahdottoman kuuliainen ja nopeasti reagoiva, lisäksi vielä hyppyhakuinen ja niin hieno että. Seuraavat kisa on jo katsottuna, ja ne on piru vieköön taas keskiviikkona.

SM-kisat + muuta

Seuraamassa minien joukkuefinaalin rataantutustumista. Me saatiin seuralta hieno edustusasu, kuvassa paita, lisäksi saatiin verryttelyasu.

Upea Zorro :)

SM-kisat juostiin tällä kertaa Tikkakoskella. Sää oli mitä kaunein vaikka pitkin viikkoa oli luvattu kisojen ajaksi sadetta. Lauantai oli melkeinpä liian kaunis ja mietin miten Zorro juoksee. Mutta nyt kun sen ei tarvitse olla hullun reenaajan ainoa aksakoira, se ei säästellyt itseään vaan juoksi ihan hyvin. Lauantain joukkueradalta vedätin kepeiltä hyllyn, en katsonut koiraa vaan kiirehdin eteenpäin, en myöskään ehtinyt korjaamaan koska olin liian edellä ja Z hyppäsi jo seuraavan esteen. Hetken manasin, mutta kontakteja lähestyessäni päätin tehdä edes tyylikkäät pysäytyskontaktit. Ne sentään onnistuivat ja loppurata muutenkin ihan ok.



Sunnuntaina karsintahyppärillä melkeinpä tiesin miten tulee käymään. Z lukitsee helposti, eikä pysty päästämään irti, eikä saanut kaksista ohjaustakaan. Eli mentiin putkeen vaikka yritin vekata ja linjata. Loppu taas melko hyvin, yksi hukkaanheitto 6hypyllä.



Reissu meni muuten oikein hyvin. Zorron kanssa on helppo matkustaa kun se ei stressaa mistään ja osaa levätä luppoajat, sekä käyttäytyy kaikinpuolin hienosti. Hotellissa ei haukahdustakaan vaikka joutui olemaan yksin meidän syömisten ajan, reporankana sen löysi aina sängystä köllimästä. Muutenkin oli tyytyväinen Zorron panokseen kisamatkalla, se meni kuten taviscockerin kuuluukin mennä, enempään ei tarvitse kyetä.

Sofin kanssa ollaa oltu keskiviikkoisin Oreniuksella. Nyt minäkin olen ollut tolkuissani ja onnistuttiin pari viimeistä kertaa oikein hyvin. Toissa kerralla kaaduin selälleni ja löin vähän pääni, soitin myöhemmin illalla sairaalaan ja pyysin kirjaamaan vammani jos tulee jälkipuintia. Viime kerralla kaaduin taas selälleni, nyt loukkasin vain kyynärpääni johon tuli hyvät soraihottumat. Nyt ei kuitenkaan tarvinnut soitella ;)

Oman seuran treenit ja siis Zorron ainoat treenit, ovat olleet epistelyjä. Cockerit menivät kuten pitikin, Sofi on tehnyt muutamia pikkuvirheitä ja pudotellut muutaman riman, mutta kontaktit kultaa. Zorro meni varmasti omaa vauhtiaan, ilman suurempia virheitä, ja kontaktit myös kultaa. Kaikissa epiksissä oli hienot ilmat vaikka naapurikunnissa satoi, osallistujia oli mielestäni paljon ja kisoissa iloinen tunnelma.

Treeniä vaan

Tiistaina oman seuran treenit ja Hertan sertikaffitukset :) Tehtiin jotain mm-rataa, se oli ihan hieno ja kiva. Koirat toimi ja niiden kanssa oli oikein mukavaa juosta.

Keskiviikkona Sofin kanssa Oreniuksella. Olin niin väsy etten osannut/muistanut mitään. Ei tullut sanoja, en muistanut esteiden, käskyjen saati sitten koiran nimeä. Että ihan peffalleen koko hieno treeni.

Torstaina seuran epikset kauniissa säässä. Vain yksi startti/koira, mutta koiria oli paljon :) Zorro laiskanpulskeesti mutta satavarmasti eteenpäin. Puomilta karkas, aalle teki hyvän haran ja pääsin juoksemaan yhden hypyn yli, vasta sitten vapautin. Sofi teki ensimmäisen kisakeppivirheensä, sillä ilmeisesti jalka lipesi heti alussa kun luiskahti yhdestä kepistä ohi. Tehtiin sitten harat huolella, jopa asettelin käsin sen puomin päähän. Aalle jätin myös niin että juoksin hypyn yli.

Lauantaina alueellisessa hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen treeni. Alkuun sählinkiä, mutta Villen neuvoilla päästiin oikein hyviin tuloksiin. Kysymys oli eräänlaisesta pyörityksestä, tein sen alkuun hivenen teatraalisesti, mutta opin tekemään pienesti. Yksinkertaisuutta ja pienen kauneutta minä haenkin, täytyy harjoitella. Takaaleikkaukset sujui, Sofi oli oikein hyppyhakuinen ja helppo ohjattava, moni muukin asia sujui, tykkäsin kovasti. Sofista on tullut hyvin helppo koira, ei mitään ongelmaa pitää irti, ei myöskään kiinni odottamassa, osaa käyttäytyä hienosti ja rauhassa.