torstai 8. joulukuuta 2011

Koira irti, karussa ja ei.

Sofi on ollut nyt pitkään kiinni ulkoillessaan. Jossain vaiheessa säälin sitä ja päästin sen pihalla juoksemaan ja leikkimään Zorron kanssa. Se nosti nenunsa ilmaan ja nuuhkaisi, sitten se tiesikin minne mennä ja meni myös, huudoistani välittämättä. Naapurin niittämättömästä pellosta rupesi nousemaan fasuja, niitä oli siellä muutamassa eri kohdassa. Minä katselin ja yritin pysyä tyynenä, noo ainakaan ei verisuoni katkennut päästä.

Muutama päivä tästä ja alkoi kummallinen rauhoittuminen. En keksi syytä, mutta ainakin ruoka on vaihtunut niukempaan Roburiin. Maanantaina uskalsin yrittää hakua irtokoiralla!! Mentiin Haukkikseen kun siellä on sopiva pelto eikä lainkaan lintuja, mitä nyt oikeita vesilintuja kesällä. Ensimmäisellä etsi-käskyllä Sofi karkasi, toisella myös, meikä pinkoi karkuun ja koira tuli onneksi perässä. Otin sen hihnaan ja tehtiin ihan pienesti hakua, niin että palkkasin aina kun meni editseni. Pysäytin, otin hihnan pois ja jatkettiin. Nyt menikin hyvin, tätä me tehtiin kotva, koira haki ja minä palkkailin. Hihnakin hukkui, en uskaltanut herkkää hetkeä niin vähäpätöisellä asialla pilata ja tultiin pois onnellisina, kumpikin.

Koirien vaihto kotona ja poikien kanssa metsään. Zorro kävi sen piuhankin etsimässä, sillä ei mennyt siihen kuin tovi, se on piuhannoutajaspesialisti. Ylppärijuhlissa Porvoossa käytiin samana päivänä. Siskon tyttäret, eli tädin mussukat saivat valkolakkinsa :D

Itsenäisyyspäivänä touhuttiin Sofin kanssa uudestaan metsästystä, nyt meni heti hyvin, tosin ilman palkkaa en uskaltanut edes yrittää. Haluan sen käyvän lähellä ja irtoavan vain sivuille ja sinnekin hallitusti. Ollaan päästy takaisin kesäiseen hakukuntoon, eikä koira ole enää niin levoton ja valmiina karkaamaan hajujen perään. Toivo heräilee.

Illalla häärättiin agia kummankin kanssa. Zor meni hienosti. Sofista opittiin uutta, tai no miten sen nyt ottaa. Se juoksi putken ja hypyn ohi, niitä ei vaan ollut sille olemassa, se ei nähnyt muuta kuin minut. Kouluttaja joka on kokenut tyyppi, sanoi että kun juoksen se katsoo hullaantuneena jalkojani ja juoksee esteiden ohi. No kiva, hullaantunut koira, metsässä ja kentällä :D

Keskiviikkona jäisen iltalenkin jälkeen huolestuin kun Sofi mielestäni ontui vasenta etujalkaansa. Mitään en siitä löytänyt ja aamulla käveli taas normaalisti. Viikon verran Sofi on ulkoillut pihalla irti, ihan kuin normikoirat :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti