SM-kisat on ihan kohta ja kiiruusti piti taas ruveta ''tapahtumaan''. Viime vuonna mulla meni jalka ja Zor söi ksylitolit ja kävi tiputuksessa. No sepä ei sitten ollutkaan mitään.
Eilen soi puhelin ja Heini, meidän valkku ja ankkurikoiran ohjaaja kertoi tehneensä kupperskeikkoja autolla. Heini-rukka satutti niskanikamansa ja joutuu käyttämään kauluria jonkin aikaa, eikä taatusti juokse. Pääasia tietysti on että paranee entiselleen, lupasi ainakin. Tilanne oli kuitenkin hirmuinen, olisi voinut käydä todella pahasti. Olen aika järkyttynyt...
Joukkueelle onneksi Heinillä on aksataitoinen äiti joka ystävällisesti tulee kisaamaan Riddun kanssa. Niinpä joukkue on edelleen kasassa vaikkakin muuttunut ja huolen vaivaama. Muutenkin ollaan vähän ihme joukkio. Tyypillisiä aksarotuja ei ole yhtään. Katja menee kahdella käppänällä (DeeDee hallitseva rotumestari ja Afi rotumestari kakkonen), Heinillä suomenlapinkoira Riddu joka taitaa olla rotunsa ainoa ja siis ensimmäinen agilityvalio, ja mulla tämä luppakorva spanieli. Sama linja jatkuu nuoressa polvessa, kukaan meistä ei ole suostunut ottamaan aksarotua, vaan kaikilla myös seuraavat koirat ovat jotain ihan muuta (kappas vaan, kaikilla sama rotu jatkuu). Me vaan jaksetaan lyödä päätämme Karjalan mäntyyn, mutta tyypillisyyksiin ei taivuta. Ja nämä neljä medi kolmosta ovat muuten tämän seuran ainoat, muita ei ole.
Normit tiistaiaksareenit ollaan käyty. Keskiviikon toko ollaan tiputettu pois, saas nähdä missä muodossa jatketaan. Sofin kanssa olen käynyt muutaman kerra metsässä hakupyörähdyksillä, mutta myönnän että lähestyvä SM saa nyt kaiken huomion. Noilla muilla on hurjia haaveita joukkuekisan suhteen, mulla ei, mutta yritän kiltisti tehdä kaikkeni että heidän toiveensa toteutuisi. Paha vaan että minulle jäi köhiminen jäljelle vaikka flunssa lähti, olen nyt kuin Bob Fleming (Fast Show / Ruuvit löysällä; maaseudun elämästä kertovan päiväohjelman Country Matters juontaja, joka ei kykene olemaan yskimättä).
Torstaina oltiin Mäntsälässä epiksissä Pian ja Hertan kanssa, he menivät tietysti hienosti. Vuosi sitten samoissa epiksissä Hertta aloitteli kisauraansa ja on nyt jo kolmosissa. Minulla oli Sofi mukana harjoittelemassa kisapaikalla oloa, Zorroa en viitsinyt ottaa kun oli niin kuuma. Zorroa säästellään nyt että olisi iskussa kun aika koittaa. Meillä olisi kisat huomenna Riksussa, mutta jos tämä helle jatkuu jätän nekin väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti