Hakuilemassa

Oltiin kolmen ohjaajan kanssa hakuilemassa. Ei viitsitty pienellä joukolla koko metsää tallata vaan tehtiin kaistat liikkuvilla maalimiehillä. Neljä kapeaa mutta syvää kaistaa ja irtorullat.

Heti jouduin päätökseni Masin suhteen perumaan. Oli siis ne kaistat ja olisi luullu koiran menevän aika suoraviivaisesti. Mut ei, lähetin Masin oikealle ja lähti aika hyvin, mut sitten meni hermo ja kaarsi rataa eteenpäin, juoksi radan loppuun, tuli keskilinjan yli, juoksi vasemman puolen lopusta alkuun, löysi sieltä kakkosukon, otti rullan ja palasi mun luo. Kaiken aikaa olin huutanut sitä luokse, mutta sillä oli pyhä tehtävä kesken eikä se mitään ohjaajaa malttanut kuunnella. Otin koiran kiinni ja vein suoraan autoon.

Zorro seuraavana. Lähti ekalta ukolta myös kaartamaan, mutta tuli kutsusta takaisin. Lähetin uudelleen, tämä ja seuraavat olivat ihan hienoja.

Masi uudestaan. Nyt lähti ekalle ukolle suoraan ja syvälle, löysi ja teki rullahommansa hyvin. Toka hyvin. Kolmannella lähti taas edistämään juoksi radan loppuun ja keskilinjan yli toiselle puolelle. Komensin maalimehet ylös ja koira joutui autoon.

Kylläpä Masi käy kuumana, hui. Puolustukseksi voi sanoa että se metsä on kaiken maailman joukkioita täynnänsä. Ampuhemmot kävi meidän kanssa alueita jakamassa, sienestäjiä kulkee sinne tänne. Mutta silti, työ pitäis tehdä työnä eikä haahuilla tai hörhöttää kybällä.