Oltiin taas siinä hyvässä metsässä. Masi oli ensin, kolmea esinettä haettiin, oli lomppa, lapanen sekä pätkä muoviletkua.
Lähetin Masin reunaa pitkin takakulmaan, juoksi ja eteni suoraan, nenä auki. Tuli kulmaan ja siitä näki että nyt osui haju nenuun, löysi heti ja toi lompan ripeästi minulle. Lähetin keskelle pelikenttää, tiesin että siellä oli lapanen, mutta Masille osui ensin letkunpätkä nenään ja kävi sen hakemassa ja luovutus taas hienosti (sitä ei oikeestaan tarvitse edes kirjata kun ne on kummallakin koiralla hienot). Lähetin uudelleen keskelle ja Masi haki ja haki, hyvin teki töitä, ei meinannut kuitenkaan löytyä ja luntakin oli paljon. Jelppasin sitä sitten kun se näytti jo väsyvän hangessa hillumiseen. Pienellä avustuksella löytyi se tumppukin.
Sitten tuli Zorro. Sekin lähti hyvin reunaa pitkin ja eteni lompalle ja kaikki hienosti. Löysi seuraavaksi tumpun hyvin. Letkun pätkä osottautui vaikeaksi, siihen kun ei haju (kai) niin hyvin tartu. Ei meinannut löytyä millään vaikka töitä teki lujasti, jelppasin siis Zorroa. Vaikka olin jo ihan vieressä ja sanoin että etsippäs tuosta niin yritti repiä oksia ja kaikkea, mutta letkua ei hiffannut millään, no osuihan se lopulta siihenkin! Treenailtiin sitten sitä letkua erikseen, heittelin sitä muutaman kerran sinne hakualueelle ja Zorro nouti.
Olen ennenkin ollut huomaavinani että Masilla olisi tarkempi nokka huomaamaan muovirojua. Joskus kävi niin että Masi löysi jääkiekon hienosti vaikka se oli vaikeassa paikassa. Silloinkin Zorrolla jäi keikko löytämättä, löysi vasta kun jelpattiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti