Sofin tupla on cockereiden eka :)

Meinasin ihan unohtaa... Sofin valionarvot tupsahtivat KoiraNettiin. 

Pieni Sofi-typsy on Suomen ensimmäinen agilityn kaksoisvalio-cockeri!

Kisoissa pitkästä aikaa

Sofi on toipunut sterkkauksestaan hyvin, mutta Zorro potee vielä jalkaansa. Minun silmääni Zorro näyttää jo aika hyvältä mutta sitä pidetään vielä kevennetyllä, se saa mennä vain kevyttä rentoa ravia ja hieronnassa käy vielä ainakin yhden kerran. Zorron mieli on kuitenkin hyvä ja se tarjoaa kovasti palloa potkittavaksi. Tästä kevennetystä on tullut yllättävä ongelma minulle, kunto himputti ei nouse kun on vain yksi koira treenattavana ja sekin sellainen hirmu jonka kanssa ei tarvitse juosta. Sofille on tehty kuntoa metästämällä (luontoa häiritsemättä tietysti), se kun on niin tervettä ja mieluista kummallekin.

Niinpä ekaan kisaan pitkästä aikaa ilmosin pelon sekaisin tuntein, valitsin Purinan vaikka arkailen hieman sen alustaa. Samapa tuo mistä tämän touhun aloittaa, kunto oli kuitenkin vajaa ja selviytymistaisto - miten jaksan maaliin, vie nautintoa pois, mikä on tietysti täysin oma vikani ja valintani.

Perjantaina mentiin siis Purinalle. Minulla oli hermot riekaleina, pelkäsin miten löydän esteet, jaksanko juosta ja muljahteleeko jalat epätasaisella alustalla. Ja koiran puolesta, löytääkö Sofi esteet punaisesta pöperöstä, pääseekö ylös siitä, liukasteleeko, tippuuko rimat... Eniten hermostutti mitä höperö ohjaaja tekee, ja mitähän sen suusta pääsee.

Ennen ekaa starttia kiersin hermostuksissani ympyrää. Mutta startissa Sofi oli hyvä ja luotettava, se halusi tehdä nollaa ja tekikin vaikka minä hyydyin hallin toiseen päähän loppusuoran alkuun. Siinä oli sellainen takaakierto joka piti hoitaa ja sitten posottaa hallin toiseen päähän hyppyjen ja aan kautta. No siihen se sitten jäi kun jalat ei vieneet ja Sofi pyörähti loppusuoralla ympärikin kun takaaleikkaus tapahtui yllättäen huutamalla. Mutta nolla kuitenkin ja Sofi oli sillä totutettu alustaan.

Toiseen en enää hermoillut, Sofin asenne oli niin hieno. Tiesin että se tekee mitä pyydän, katsoo ja kuuntelee ohjeet ja lukee rataa hyvin. Toinen agistartti meni taas ihan täydellisesti mitä nyt ohjasin yhden hypyn väärin päin, mutta Sofi oli hieno. Maalissa olin ihan sulaa vahaa koiralle vaikka tuloksena oli hylly.

Kolmanteen menin jo täysin rentona nauttimaan. Päätin että ainoastaan juoksen, en tee mitään tilpehööri-ohjauksia, juoksen vaan suoraan enkä pysähtele. Niinpä me tehtiin koko rata takaakierroilla ja persjätöillä, ei mitään ylihienoa kikkailua ja vide että nautin ja hyvin meni. Hienosti meni muutkin, esim yksi upea kelpie meni aivan jäätävästi. Mutta mutta, tuloksissa eräs pieni musta sokkeri oli nopein! Menin tosiaankin lukemaan tuloksia vain koska kiinnosti paljonko jäätiin sille kelpille. Oli iloinen ylläri kun tilanne olikin toisin päin.

Olen niin tyytyväinen. Me totuttiin siihen alustaan hyvin, rimakaan ei tippunut vaikka ekalla radalla kuulin kolahduksen. Ja jaksettiiin, minäkin sitten lopulta. Ekalla hyydyin pitkälle juoksuloppusuoralle, mutta muissa starteissa ei vastaavaa onneksi ollut. Sofi oli loistava, ihana, helppo ja sen asenne oli ihan kultaa. Se halusi tosissaan tehdä yhteistyötä ja hää olikin ihan täydellinen! Kisojen jälkeen hain vielä Leenan pääsiäisenviettoon, Purina oli yllättäen ihan Leenan naapurissa. Mukavaa kun lapset asuu nyt ihan lähellä.

Noin muuten elämä on pyörinyt tyttärien muuttojen ja puutarhan kevättöiden merkeissä. Nyt me jatketaan niissä teemoissa, paitsi että Zorro pääsee ensi viikonloppuna mejäkurssille, minä aloitan jo keskiviikkona teoriapuolella.

Lotan treeneissä ja kaneilemassa

Tänään olitiin Lotan sokkeritreeneissä Riksussa. Oli hauskaa ja kuten olen ennenkin sanonut tykkään siitä iloisesta ja yksinkertaisesta agista mitä Lotta opettaa. Kontakteihin panostettiin erityisesti koska ne kuulemma valahti, eli kävin vähän persvilloista muistuttamassa miten siihen haralle jäädään. Lopulta kävi jopa niin hassusti, että kun vapautus oli hieman epäselvä jäi Sofi haralle vaikka meikä jatkoi rataa. Hyvä niin :)

Mun eka nykäisy oli hirveä, sähläsin. Sitten rupesi vähän pelittämään, mutta kuitenkin tuli mölistyä kaikkea tyhmää, vääriä käskyjä jotka hämmensi Sofia. Pistetään ne vielä agisaikkuloman piikkiin. Sofi on palautunut huomattavasti paremmin, se ei virheitä tehnyt eikä esim tiputtanut yhtään rimaa. Muutenkin oli eri taitava tyyppi, keppejä haki ja teki yksikseen ihan täydellisesti. Saatiin Lotalta pari vinkkiä joita käydään työstämään, esim peruskäännös, jospa opettelisin sen.

Kotiin tullessa käytiin katsomassa kaneja ja syötiin eväät aitauksessa. Ikävä kyllä opetettiin kaneille myös pientä varovaisuutta, ei ollut tarkoitus mutta niin siinä kävi.

Sofin strekkaushaavat näyttävät hyviltä, karvakin on jo hieman kasvanut masussa. Menneellä viikolla aloitettiin aksatreenit. Tiistaina oli omat treenit. Minä olin ihan väsytoope, siitä ei ole muuta mainittavaa, paitsi että Sofi oli tietty hyvä. Pari rimaa tippui, ne saattoi johtua minusta, oli muun muassa rytmitysongelmaa. Torstaina käytiin Juhalla. Mun kunto oli romahtanut ja jouduin valitsemaan radalta kohtia joihin panostin, ihan koko rataan en kyennyt. Sofi kykeni, ainoastaan yksi rima tippui. Haaveilin meidän aloittavan kisaamisen 5. pv Mäntsälän kisoissa, mutta Lauran ja Alen muutto osuu samalle päivälle, eli ei onnaa. Toissa viikonloppuna 15.3. muutettiin Leena Tampereelta opiskelija-asunnosta Espooseen ja huomenna maanantaina hänellä alkaa eka oikea työ, se on huippua!

TEST: LÄGI 19.1.2014 / Vuokkoset-areena

Ihan kaikkea en ole tänne kirjannut, ehkä en näitäkään kisoja. Todistetusti ollaan kuitenkin käyty nämäkin naatiskelemassa, koska löysin tällaisen livestream tallenteen. Siellä me mennään kohdassa 7:20, meidän jälkeen menee koirakko joka voitti, me oltiin muistaakseni kakkosia.

Sairastuvan kuulumisia

Sofi on viittä vaille parantunut, sterkkaushaavat on kauniit ja siistit. Ei olla tehty nyt oikein mitään, torstaina loppuu saikku ja siitä aloitetaan rauhallisesti. Mutta siis kohta me päästään riekkumaan!

Zorro sen sijaan sai tiistain käyttöönottotarkastus-hieronnasta riekkumiskieltoa. Jalan paraneminen on vielä kesken, kipeä lapa oli juntturassa ja kaikki siinä ympärilläkin oli aika tasaisen juntturassa, melkeinpä koko koira. On joutunut raukka kompensoimaan kipeää osaansa ja onhan tässä liukastakin ollut, esim mettäpolut on olleet pitkään jäässä. Käskettiin malttaa ja seuraava hieronta/tarkastus on varattuna kahden viikon kuluttua. Eipä tässä muuta, me ryhdytään malttamishommiin.

Mitäs me pönttöpäät

Torstaina 27. pv vein Sofin sterkattavaksi Apexiin Malmille. Paikan valintakriteerit oli nämä, sterkkaus tähystyksellä, hyvä kirurgi ja väliajalla pääsen töihin. No aamulla vein ja ruokisella hain, kovin vaivatonta oli ainakin minulle. Sofi puolestaan oli aika tättärää operaatin jäljiltä, piti lakkaamatta ihan outoa ääntä. Luultavasti ne opiaatit (vai mitä lienee olivatkaan) sekoittivat neidon pään, illalla oli jo tointunut. Nyt kulkee pönttö päässä kun se ei tunnu haittaavan mitenkään ja minä olen niin kyllästynyt kärsimättömyyshölmöyksiini. Tässä vaiheessa näyttäis että kaikki meni ja on hyvin :)

 Z-miähen jalkatapaus etenee tähän tyyliin. Reilun viikon syötin rimadylia eikä ontunut, mutta kun lopetin lääkkeen Zorro ontui taas. Varasin ajan JärVettiin jossa käytiin maanataina 24. pv, odotteluajan syötin rimadylia. Eläinlääkäri löysi lihaksesta kohdan josta Z sanoi viu, mistään muusta paikasta ei löytynyt vikaa, vain tämä yksi lihas. Zorro sai tulehduskipulääke- ja b-vitamiinipiikit niskaan ja apteekista hain yhden viikon Loxicom-kuurin. Ostin b-vitamiinia myös kotiin paranemisen tueksi, auttaa kuulemma lihasjuttuihin. Nyt levätään kevyellä liikunnalla ja kahden viikon kuluttua on hieronta varattuna.

Ai niin, Sofi juoksi Villen kanssa Hyinkäällä kolme starttia. On ne huikeita tyyppejä kumpikin, eivät ole koskaan kuuna päivänä menneet metriäkään yhdessä, ei minkäänlaista pientäkään kokeilua. Mutta kun toinen haluaa juosta (ilmeisesti kumpikin tässä tapauksessa :)) ja toinen osaa ohjata niin tuloksena olikin kaksi nollaa ja keskimmäinenkin oli vain yhdellä väärällä estekäskyllä hylly. Sofihan on lähetyskoira, se kuuntelee mitä sille sanotaan :) Että hyvin meni! Niitä sm-varakuskinolliahan tässä haetaan, muuta ihmeellistä ei ole tekeillä.

Zorrosta kakkonen cockereissa

Kuva: Irene Vinha

Arvatkaas kuka tuli vuoden agicockerikisassa kakkoseksi!! No mä tietysti!

Vaikka niitä hirmunopeita turboja on jo vaikka kuinka himputin paljon ni yhden vaan päästin edelleni! Eikä mulla ollu ku ihan lyhyt kisakausi ja se sama pönttö ohjaaja ku aina. Hitto mä olen hyvä!!!  -Zorro

Vuoden 2013 agilitycockerspanieli on Judy ja Marjut, onnittelut heille!

Zorro on kakkonen ja Sofi Lotan kanssa kolmansina, hyvä meidän klaani :)