sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Rotumestaruuskisoissa ja vähän muuallakin

Rotumestaruuskisat 2014 Purinalla
Vasemmalla voittajat Touko ja Aija Sulander, onnittelut heille!

Onpa kirjoitusvälit humpsahtaneet pitkiksi. Ei ole jotenkin hotsittanut, kaikki on hyvin, ongelmia ei ole, eikä olla tehty mitään kauhean merkittävää.

Viikonloput on menneet kisatessa, kisoissa töissä ja muuten juhliessa. Sofin kanssa käytiin ekaa kertaa piirimestaruuskisoissa Kirkkonummella. Siellä eka rata oli urheilullinen valssi/valssi/valssi...-rata eikä me ylläri pylläri pärjätty. 

Seuraavaksi osui rotumestaruuskisat Purinalla. Näin vähän vaivaa ja nostin Zorron takaisin kisamoodiin. Käytiin oikein treenaamassa pari kertaa ja yksissä epiksissä hieromassa kontaktit kuntoon.  Zorro väläytti rotumestiksissä sitten hienoa osaamistaan, sen ainoksi virheeksi jäi yhden riman tippuminen, enkä siitäkään tiedä, kumman virheeksi se oikeasti lasketaan. Samapa tuo. Ekalta radalta Zorro teki hienon nollan sijoittuen neljänneksi. Tokalla tippui se rima ja minä kämmäsin meille hyllyn. Kolmannen kämmäsin taas ja siitäkin tuli hylly. Mutta Zorro teki paljon kaikkea hienoa, olin siihen tosi tyytyväinen. Ja nyt hän saa jatkaa vapaaherrana oloaan.


Sofin rotumestisradat meni myös hienosti. Ekalta kaunis nolla, hävittiin voittajalle ohjaajan puominjuoksuvauhdin verran, niinhän siinä aina käy. Mutta huomatkaa kuinka kauniisti Sofi odottaa haralla että mamma ehtii mukaan rataa suorittamaan! Tokalla tippui Sofillakin rima, tai peräti kaksi. Radan tuloksella ei ollut meille väliä, niinpä pysäytin koiran ja käytiin yhdessä siivoamassa rata kuntoon. Pientä psyykkausta koiralle, että juoksu loppuu kun rimat tippuu. Ja se auttoi myös, kolmannella hyppi yli vaikeistakin kulmista. Tästä kakkosstartista siis hylly, mutta Sofi oli tosi tosi hyvä! Ihailin sitä suuresti siinä mennessä. Kolmas oli hypäri ja kämmäsin sen prikuulleen samalla lailla kuin Zorron radan. Tuli sellainen tyly deja vu ilmiö kun toinenkin koira luiskahti saman hypyn väärältä puolelta. Se oli yhdestä askeleesta kiinni. Loppurata menikin sit raivolla (itselleni vihainen) nollana loppuun. Hirmu hienot koirat oli mulla taas. Itse pitää olla rohkeampi jos kerran oma juoksunopeus ei riitä.




Aika hyvä työmoraali koiralla, kun suorittaa renkaan vaikka joutuu noin epäedulliseen hyppykulmaan. 
Moni ei olis edes pystynyt, Sofi pystyi ja teki.

Hilla 4 kuukautta
Painoa 5,9 kg, säkäkorkeus 32 cm, pituus säkä-hännäntyvi 35 cm

Hillan kanssa ollaan harjoiteltu noutoja sivuille ja taakse. Lisää harjoitusta vielä tarvitsee, mut ei kai se Sofikaan nyt ihan heti osannut, vaikka nyt osaakin niin hyvin. Malttia vaan niin vuotiaana Hilla osaa jo vaikka mitä. Eilen käytiin vähän pallomettällä tyttöjen kesken. Toinen odotti puussa kiinni kun toinen haki palloja. Voi kun meillä oli hauskaa. Hilla kanssa olen panostanut palloon, kun Sofi niitä niin ylenkatsoi. Aina oppii uutta ja toisen kanssa tehdään toiset virheet. Sofikin haki nyt hienosti palloa ja kun tultiin valmiiksi, se kerjäsi lisää. Hilla teki ihan pientä siksakkia ja on kyllä kovin fokusoitunut palloon. Meidän tytöt tulevat muutenkin hienosti juttuun, heillä on paljon iloa ja hyvää mieltä toisistaan.

Kasvattajan luona käytiin kerran reenailemassa ja ennen kaikkea katsomassa rauhallisesti kaneja. Juostiin myös muutaman kerran siivekkeiden läpi namialustalle. Yksi aina teki ja muut oli aidassa kiinni. Hilla oli hieno ja odotti todella nätisti.

Kotonakin Hilla on harjoitellut kentän laidalla odottamista ja rauhassa oloa. Onkin kyllä tosi rauhallinen tapaus, toisaalta on kesän lapsi ja saa purkaa ulkona riekkumishalujaan. Lintujakin pyrähtelee nyt joka puskasta ja niihin voi rauhassa totutella.

Hillan kanssa ollaan vähän aksattukin. Alkuun pelkkää putkeenlähetystä, nyt on jo parit esteetkin mukana. Siivekkeen kiertoa ja kaikenlaista. Tuntuu tajunneen että siivekkeiden välistä mennään, vaikkei rimaa olekaan, ja rataa tehdään kuten ohjataan. Fiksu tyttö tämäkin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti