lauantai 3. heinäkuuta 2010

Vihdoinkin ukkojahdissa

On ollutkin pitkä tauko ton jalan takia. Eihän se Zorroa haittaa kun sillä on ollut hyppäämistä, mutta Masi-raukka on jäänyt ihan paitsioon. Olen koittanut tokoillakin Masin kanssa, mutta ei mulla pää kestä sitä kuin ihan muutaman askeleen, sitten jo rupeaa jurppimaan että tätäkö tää taas on, kävelyä sinne tänne jokun ihme säännöstön mukaan. En vaan ole toko-ihmisiä vaan enempi sellainen villi ja vapaa mettäläinen.

Päästiin siis vihdoin metsään, hellettä oli 25,5 astetta ja takana kahden kuukauden tauko. Tehtiin lyhyt muistinvirkistysharjoitus. Kummallakin oli irtorulla ja kaksi ukkoa valmiina piiloissa vastakkain, niin että lähetin uudelle ukolle suoraan keskilinjan yli (tai siis suuremmin pysähtelemättä).

Kuten aina, Masi meni ensin. Lähti suoralla hyvällä pistolla, löysi hyvin, otti rullan, oli palaamassa rulla suussa minun luokseni kun ''juna'' tuli. Tää ''juna'' on se kun Masille iskee kakkahätä, se nimittäin tulee just siinä eikä sen tulemista voi estää tai ajankohtaa muuttaa. Siinä se sitten kyykki rulla suussa ja kun asia tuli toimitettua sekos sen verran että lähti takaisin maalimehen luokse (sillähän ne palkat oli!). Ei siinä mitään, odottelin hiukan että tajuaako lähteä tulemaan ja kun ei sitä kuulunut rupesin huutelemaan. Tulin sitten rulla suussa ja hoidettiin asiat kuten piti. Maalimieheltä kuulin että kun Masi oli tullut oli hänellä käynyt namivahinko eli namit tippui tantereelle ja näin Masi tuli palkituksi väärästä suorituksesta.
Ei tämä jäänyt meitä vaivaamaan, vaan seuraavan maalimiehen Masi hoiteli ihan täydellisesti.

Zorro meni sitten, eka maalimies ihan täydellisesti. Tokalle lähti vähän kättä vasten, ei siis suoraa pistoa. Otin takaisin ja sanoin eteen-sanan ennen ukko-käskyä, tulikin suora hieno pisto ja maalimies löytyi ja kaikki meni muutenkin hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti